Forssassa traktori- ja maatalouskonekauppaa tekevä Veli-Matti Koski, 74, on nähnyt uransa aikana suomalaisen maatalouden suuret murrokset.
Hänen aloittaessaan 1960-luvun puolivälissä Suomi teki suurta harppausta hevosvetoisesta maataloudesta koneelliseen aikakauteen.
– Silloin Suomessa oli 360 000 hevosta. Niitä otettiin vastaan vaihdossa traktoriin. Niillehän ei ostajia löytynyt mistään, vaan ne vietiin teurastamolle ja tehtiin makkaraksi, Koski muistelee.
Vaihtojärjestelyt kuitenkin edistivät traktorikauppaa.
”Hevonen syö joka päivä”
Traktorin ostoa harkitessaan maanviljelijät joutuivat miettimään polttoaineen kulutusta, vaikka nykyaikaan verrattuna ”löpö” oli halpaa ja maksoi vain kolme–neljä penniä litralta.
– Isännille koitin valistaa, että hevonen syö 365 päivää vuodessa, mutta traktori kuluttaa vain silloin, kun sillä ajetaan. Raha oli silloin ihan toisen arvoista, ei sitä ollut tuhlattavaksi.
Maatalouden koneellistamisessa jouduttiin lähtemään liikkeelle aivan alusta. Traktori oli ihan toisenlainen työväline kuin hevonen.
Eräänkin isännän puimuri ei ojan lähestyessä totellut hevoselle tuttua pruut-pruut-komentoa, vaan meni nokka edellä ojaan, Koski muistelee.
Turvahyttien asennus työllisti
Traktorikauppa vilkastui 1970-luvulla ja jatkoi kasvuaan 80-luvulla. Konekaupassa iso käänne tapahtui Suomen liityttyä Euroopan Unioniin vuoden 1995 alussa.
Siihen asti Suomessa oli omat säännökset, jotka teetättivät paljon töitä myös Kosken silloisessa työpaikassa Lounais-Hämeen Traktorissa. Parhaimmillaan se työllisti 38 henkeä ja asensi muun muassa turvaohjaamoita tuhanteen traktoriin vuodessa.
Turvaohjaamot tulivat Suomessa traktoreissa pakollisiksi 1. heinäkuuta 1969.
Koski muistaa yhden asiakkaan, joka pitkitti traktorin ostoaan ja joutui sen vuoksi ostamaan turvaohjaamollisen traktorin. Asiakas oli innokas kyntökilpailuihin osallistuja.
– Vein traktorin hänelle kilpailupaikalle kuorma-autolla. Kyntöjen jälkeen hän halusi varoituksistani huolimatta itse ajaa traktorinsa kuorma-auton lavalle. Huonostihan siinä kävi, kun traktori nousi aurat perässään pystyyn ja kaatui sivusuuntaan. Mies selvisi ja totesi, että taisi turvahytti maksaa itsensä takaisin.
EU:n säännökset veivät muutostyöt
Kun Suomi ryhtyi noudattamaan EU:n määräyksiä ja Euroopassa valmistetut traktorit alkoivat kelvata Suomessa sellaisenaan, muutostyöt loppuivat kuin seinään. Aikansa suuryritys Lounais-Hämeen Traktori näki loppunsa jo seuraavana vuonna.
Veli-Matti Koski perusti oman Agrikoski oy:n heti samana vuonna eli 1996. Hän on jatkanut sitä tähän saakka. Nyt hän on kuitenkin laittanut yrityksensä myyntiin, 60 konemyyjävuoden jälkeen.
Tämän päivän traktorikaupan hän näkee haasteellisena, kuten koko maatalouden tilanteen.
– Tilakoot ovat suuria ja koneet ovat valtavan kokoisia ja kalliita. Uudet traktorit maksavat 150–250 000 euroa. Se iso raha.
Maanviljelijöiden määrän pienentyessä myös traktoreita ja muita koneita ostetaan aiempaa vähemmän. Nykyisin Suomessa myydään enää noin 1 200 traktoria vuodessa.