Petteri Orpon neljän puolueen hallituksen puoliväliriihessä päätettiin, että itäisen ja pohjoisen Suomen ohjelmien toimeenpano etenee. Ohjelmien tavoite on tukea alueiden kasvua ja elinvoimaa.
Liikenneyhteyksiin sijoituksista on Itä-Suomessa merkittävin Savon radan nopeuttaminen Kouvolan ja Kuopion välillä. Myös radan kapasiteettia kasvatetaan. Rahaa tulee 42 miljoonaa euroa vuosina 2026–2029.
Maakuntalentojen jatkumisen hallitus lupaa turvata alkuvuoteen 2028 saakka. Tämä koskee muun muassa Joensuun lentokenttää.
Investointiohjelmasta löytyy 20 miljoonaa euroa Lieksanjoen ylittävään uuteen siltaan Lieksassa.
Pienempiä liikennehankkeita Savo-Karjalassa ovat valtatie 9:n liittymäjärjestely Suonenjoen keskustan kohdalla (3,3 miljoonaa euroa) sekä maanteiden 455 ja 15323 nk. Famifarmin risteys Joroisissa (2,2 Me).
Lisäksi valtio rahoittaa raakapuuterminaalia Kaavin Luikonlahdessa puolella miljoonalla eurolla.
Pohjois-Karjalalle lennot ja kantaverkon laajennus tärkeitä
Pohjois-Karjala on vaatinut sähkön kantaverkon vahvistamista teollisten investointien saamiseksi alueelle.
– Fingrid käynnistää Huutokoski-Kontiolahti-hankkeen ympäristövaikutusten arviointiprosessin mahdollisimman pian, kertoi maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.).
Pohjois-Karjalan maakuntaliiton yhteyspäällikkö Jarno Turunen iloitsee hyvistä uutisista.
– Kantaverkko menee eteenpäin, Joensuun lennot on turvattu, Lieksanjoen silta lähtee rakenteille, Rajavartiolaitos saa resursseja ja Outokummussa GTK Mintecin iso investointi menee maaliin, Turunen luettelee.
Yhteyspäällikkö uskoo, että kun sähköverkon kapasiteetti Itä-Suomessa vahvistuu, se muuttuu nykyisestä energiainvestointien pullonkaulasta houkuttimeksi.
Pohjois-Savossa keskeisiä rata ja myrkkyjen tutkimuskeskus
Hallituksen ainoa itäsuomalainen ministeri Sari Essayah (kd.) kertoi infossa, että Kuopioon perustetaan toksikologisen osaamisen keskus kokonaisturvallisuuden osaamiskeskuksen yhteyteen.
Uuden keskuksen tehtäviin kuuluu muun muassa tutkia ihmiseen haitallisesti vaikuttavia kemikaaleja ja kehittää myrkkyjen riskiarviointia ja niiden ylläpitoa. Lisäksi keskus osallistuu uusien toksikologien koulutukseen yhteistyössä yliopistojen kanssa.
Pohjois-Savon maakuntajohtaja Tytti Määttä on tyytyväinen, että tavoiteltu kokonaisturvallisuuden osaamiskeskus Kuopioon etenee ja sen yhteyteen on tulossa myrkkytutkimuksen keskus.
– Nyt pyritään vaikuttamaan, että saadaan aikaiseksi myös rahoitus tälle toiminnalle, Määttä huomauttaa.
Maakuntajohtaja nostaa myönteisenä myös rahoituksen Savon rataan ja pienempiin, paikallisiin liikennehankkeisiin.
– Avaus on oikea, mutta Savon radan kehittämiseen tarvitaan jatkossa vielä isompia satsauksia ja vauhtia toteuttamiseen, Määttä vaatii.