Valvontakameroiden kuva näyttää, miten Yhdysvaltain viranomaiset pidättävät venezuelalaisen Arnuel Marquez Colmenarezin oikeustalon aulassa.
Colmenarez saapui helmikuun 20. päivänä New Hampshiressa oikeustalolle syytettynä liikennerikoksista. Yllättäen hänet vietiinkin sieltä toiselle puolelle maata Texasiin pidätyskeskukseen, jossa hän edelleen odottaa karkotusta.
Liittovaltion viranomaiset toteuttivat tapauksessa presidentti Donald Trumpin keskeistä vaalilupausta Yhdysvalloissa laittomasti olevien siirtolaisten joukkokarkotuksesta. Tuhansia ihmisiä on jo karkotettu maasta.
Erityistä huomiota on saanut satojen lähinnä venezuelalaisten siirtolaisten lennättäminen Väli-Amerikkaan, El Salvadoriin. Siellä heidät on suljettu pahamaineiseen jättiläismäiseen vankilaan, joka tunnetaan lyhenteellä CECOT.
Operaation tarkoitus on paljon synkempi kuin pelkkä vaalilupauksen toteuttaminen.
Sen tarkoitus on testata presidentin vallan rajoja, haastaa koko oikeusvaltioperiaate ja ohittaa tuomioistuimien valta.
Ei ole sattumaa, että Trumpin väki on valinnut kohteeksi tatuoituja venezuelalaisia. Hallinto on leimannut heidät kaikki vaarallisiksi rikollisiksi, vaikka vain pienellä osalla on rikostuomio.
Väittämällä heitä jengirikollisiksi Trump pyrkii estämään sitä, että nykyistä suurempi osa amerikkalaisesta yleisöstä hermostuisi karkotettujen kohtalosta.
Musta aukko El Salvadorissa
Karkotuksista El Salvadoriin on nostettu lukuisia oikeusjuttuja. Niissä on kyse ylipäätään karkotusten laillisuudesta sekä erityisesti karkotettavien oikeusturvasta.
Yhdysvaltain korkein oikeus on ottanut kantaa karkotuksiin jo useamman kerran pikamääräyksillä.
Huhtikuun 7. päivänä se salli karkotusten jatkua mutta määräsi, että venezuelalaisille tulee taata riittävän ajoissa ennakkotieto karkotuksesta sekä mahdollisuus haastaa itseään koskevan päätöksen laillisuus oikeudessa.
Korkeimman oikeuden tuomarit olivat yksimielisiä asiasta.
Kolme päivää myöhemmin korkein oikeus otti kantaa Kilmar Ábrego Garcían tapaukseen.
Ábrego García on El Salvadorista kotoisin oleva mies, jonka Trumpin hallinto karkotti maaliskuussa CECOT-jättivankilaan. Hallinto on väittänyt hänen kuuluvan pahamaineiseen MS-13-rikollisjengiin. Ábrego Garcían perhe on kiistänyt hänen koskaan olleen jengin jäsen.
Häntä ei ole tuomittu mistään rikoksesta. Yhdysvaltalainen tuomioistuin linjasi vuonna 2019, että häntä ei voida karkottaa El Salvadoriin, jossa hänen henkensä olisi vaarassa.
Trumpin oma hallinto on itse todennut, että Ábrego Garcían karkottaminen oli ”hallinnollinen virhe”.
Korkein oikeus määräsi 10. huhtikuuta, että Trumpin hallinnon tulee edistää Ábrego Garcían paluuta Yhdysvaltoihin.
Oikeus jätti kuitenkin päätöksessään epäselväksi sen, missä määrin asia kuului presidentin ulkopoliittiseen valtaan. Juuri siihen Trump tarttui.
Trumpin hallinnon mukaan korkein oikeus olikin linjannut, että presidentin perustuslain mukainen laaja valta ulkopolitiikassa saneli sen, että Trumpilla oli ollut oikeus toimia karkotuksissa juuri niin kuin hän oli tehnyt.
Trumpin hallinto on esittänyt, ettei se voi tehdä mitään Ábrego Garcían palauttamiseksi Yhdysvaltoihin, koska kyse on ulkopolitiikasta ja El Salvador on itsenäinen valtio.
El Salvadorin vankilasta on siis tullut ”musta aukko”, jonne Yhdysvaltain oikeusjärjestelmä ei ulotu, mutta jonne Trumpin hallinto voi lähettää ihmisiä.
El Salvadorin itsevaltainen presidentti Nayib Bukele kävi toissa viikolla Valkoisessa talossa. Vierailulla kävi selväksi, että Bukele ei palauta karkotettua miestä Yhdysvaltoihin, koska Trump ei niin halua.
Myös kansalaisia ”mustaan aukkoon”
Bukelen Valkoisen talon visiitillä nähtiin myös jotain vielä tyrmistyttävämpää.
Kun Trumpilta kysyttiin samassa tilanteessa, voisiko hän lähettää myös rikoksesta tuomittuja Yhdysvaltain kansalaisia El Salvadorin vankiloihin, hän sanoi, ettei näe asiassa mitään ongelmaa. Trumpin mukaan oikeusministeri Pam Bondi selvittää jo asiaa.
Miksi Trump haluaisi lähettää amerikkalaisvankeja El Salvadoriin?
Ainakin siksi, että Trumpin hallinnon käsityksen mukaan El Salvadoriin lähetetyt vangit ovat Yhdysvaltain tuomiovallan ulottumattomissa.
Yhdysvaltalaisessa vankilassa vangilla on oikeus tavata asianajajia, ja tuomioistuimet voivat käsitellä vangitun asiaa. El Salvadoriin vankilaan lähetetyllä ei tällaista mahdollisuutta näytä olevan.
Jättivankila CECOT on paikka, jonne ihminen katoaa. Se on suunniteltu vankilaksi, josta ainoa tie ulos on ruumisarkussa, El Salvadorin oma oikeusministeri on sanonut.
Voi olla, että Trumpin hallinnolle Ábrego Garcían karkotus ei ole virhe vaan testi.
Trumpin hallinto kokeilee nyt presidentin vallan äärimmäisiä rajoja. Jos se onnistuu näin kiertämään oikeusistuimien ja jopa korkeimman oikeuden määräyksen, Trumpia on vaikea pysäyttää missään muussakaan asiassa. Silloin tie yhä autoritäärisempään valtaan on auki.
Viikonloppuna kävi ilmi, että Trumpin hallinto on jo karkottanut Yhdysvaltain kansalaisia El Salvadorin naapurimaahan Hondurasiin. Kyse on Yhdysvalloissa syntyneistä pikkulapsista, jotka on karkotettu maasta äitinsä mukana ilman oikeuskäsittelyä.
Korkein oikeus puuttui peliin keskellä yötä
Trumpin hallinto näyttää käyttävän taktiikkaa, jossa se väittää noudattavansa oikeuden määräyksiä mutta ei käytännössä kuitenkaan noudata niitä.
Pääsiäisenä Trumpin hallinto uhmasi jälleen korkeinta oikeutta.
Kiirastorstaina siirtolaisten pidätyskeskuksessa Texasissa venezuelalaisille siirtolaisille alettiin jakaa lappuja, joissa kerrottiin heidän olevan ”ulkomaalaisia vihollisia” (alien enemies), jotka tullaan karkottamaan.
Tapauksesta kertoneen sanomalehti The New York Timesin mukaan lapuissa ei lukenut mitään siitä, että karkotuksen voisi haastaa oikeudessa, kuten korkein oikeus oli edellyttänyt.
Kansalaisoikeusjärjestö ACLU:n lakimiehet aloittivat kiireellisen vastataistelun eri oikeusistuimissa. Pitkäperjantaina ACLU haki korkeimmasta oikeudesta pikapäätöstä.
Pääsiäislauantaina kello yhdeltä yöllä Yhdysvaltain korkein oikeus teki jotain poikkeuksellista.
Se määräsi, että näitä karkotuksia ei saa panna toimeen ennen kuin korkein oikeus toisin määrää.
Jotkut oikeusoppineet Yhdysvalloissa ovat tulkinneet päätöstä siten, että korkein oikeus ei yksinkertaisesti enää luottanut siihen, että Trumpin hallinto noudattaa oikeuden aiempia määräyksiä.
Päätöksen jälkeen Trump uhosi edelleen, ettei karkotettavilla voi olla oikeutta oikeudenkäyntiin.
– Me heivaamme heidät ulos, eikä tuomari voi sanoa: ”Ei, pitää olla oikeudenkäynti”, Trump sanoi toimittajille viime viikolla.
Monet oikeusoppineet ovat huomauttaneet, että oikeus haastaa pidätyksen laillisuus tuomioistuimessa eli niin sanottu habeas corpus on Yhdysvaltain perustuslain ydinperiaatteita.
Ikivanha sota-ajan laki karkotusperusteena
Toinen oikeusistuimissa käsitelty kysymys koskee sitä, voiko Trumpin hallinto käyttää karkotuksiin ikivanhaa lakia, joka on säädetty sotatilannetta varten.
Laki ”ulkomaalaisista vihollisista” on vuodelta 1798. Kansalaisoikeusjärjestö ACLU nosti viime viikolla uusia oikeusjuttuja, joissa se vaatii lain nojalla karkotettujen palauttamista Yhdysvaltoihin.
Viime tiistaina liittovaltion tuomari Alvin Hellerstein totesi, että lain nojalla hallinto ei voi viedä ihmisiä ulkomaille vankilaan, jossa he voivat joutua sellaisen julman kohtelun kohteeksi, joka ei olisi Yhdysvalloissa sallittua.
Trumpin oikeusministeriön lakimies vastasi:
– Arvoisa tuomari, kun heidät on jo siirretty, he eivät enää ole USA:n hallinnassa, vaan El Salvadorin. Se on kokonaan toinen valtio.
– Sehän tässä juuri on koko asian ydin, tuomari Hellerstein vastasi.
Jutun kuvat ja videot: Marja Väänänen
Korjaus 29.4.2025 klo 22.00. Muutettu korkeinta oikeutta esittävän kuvan kuvatekstiä. Aiemmin kuvatekstissä luki ”Yhdysvaltain korkeimman oikeuden yhdeksän tuomaria eivät kovin usein ole yksimielisiä.” Tosiasiassa korkein oikeus tekee joka vuosi myös lukuisia yksimielisiä päätöksiä.
Korjattu 29.4.2025 klo 22.21: Laki ulkomaalaisista vihollisista on vuodelta 1798, ei 1789.