Töitä löytyy, rahat riittävät ja valtio lopettaa hurjan velkaantumisen. Tätä kaikkea hyvää pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus lupasi edistää pian kaksi vuotta sitten, kun se aloitti nelivuotisen valtakautensa.
Mutta kuinka sitten kävikään?
Tässä jutussa käymme läpi hallituksen kolme tärkeää lupausta ja sen, ovatko ne toteutuneet tai toteutumassa. On aika tehdä pieni välitilinpäätös, kun hallituksen kausi on puolivälissä.
1. Syntyykö 100 000 uutta työpaikkaa?
Hallitus lupasi valtakuntaan 100 000 uutta työpaikkaa. Näin se kirjasi tavoitteensa hallitusohjelmaansa kesäkuussa 2023.
Todellisuus on karu. Työpaikkoja on nyt paljon vähemmän kuin kesäkuussa 2023. Työttömiä on hurjan paljon ja töissä käyviä ihmisiä on taas vähemmän kuin hallituksen aloittaessa.
– Noin 50 000 työpaikkaa on kadonnut, pääekonomisti Pasi Sorjonen korkeasti koulutettujen etujärjestöstä Akavasta laskee.
Kun hallitus aloitti, töissä olevia eli työllisiä oli huippulukemat. Sen jälkeen työllisten määrä on laskenut.
Patistelu ei tehoa nyt
Töissä olevien määrä on vähentynyt siitä huolimatta, että Orpon johtama hallitus on tehnyt paljon muutoksia saadakseen ihmiset entistä rivakamman hakeutumaan töihin.
Työttömänä tai tukien varassa on aikaisempaa tukalammat oltavat. Laskelmien mukaan muutokset voisivat luoda lisää työtä.
Kaikki ei ole kuitenkaan poliitikkojen vallassa. Suomen talous on kärsinyt matalasuhdanteesta. Jotta uutta työtä syntyisi, taloudellisen toimeliaisuuden pitäisi lisääntyä eli pitäisi olla talouskasvua.
Epävarmuus ja dramaattiset tapahtumat maailmalla ovat vaikuttaneet Suomen talouteen voimakkaasti. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on aiheuttanut hintojen nousua ja epävarmuutta vuodesta 2022 saakka. Tärkeät vientimaat Saksa ja Ruotsi ovat joutuneet kärsimään talousongelmista. Nyt epävarmuutta luo Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin tempoileva politiikka.
– Meillä on nyt epätavallisen vähän avoimia työpaikkoja, Akavan Pasi Sorjonen kuvaa tilannetta.
Ihmisten patistelu – tai kannustaminen – töihin ei auta, jos töitä ei ole tarjolla.
2. Riittävätkö kansalaisen rahat entistä paremmin?
Hallitus lupasi aloittaessaan myös parantaa kansalaisten ostovoimaa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että ihmisten tulojen luvattiin riittävän paremmin kuin vuoden 2023 kesäkuussa.
Näin on myös käynyt. Työssä käyvien palkka riittää nyt paremmin kuin hallituksen aloittaessa.
– Ostovoima on kehittynyt parempaan suuntaan, kun inflaatio on maltillistunut, pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola Veronmaksajat-etujärjestöstä sanoo.
Kun nykyinen hallitus aloitti, inflaatio oli kivunnut jopa 9 prosenttiin vuodessa. Hinnat kallistuivat yleisesti ja lainojen korot nousivat. Inflaatio roihahti kasvuun vuoden 2022 alussa, kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan sekoitti etenkin energiamarkkinat Euroopassa. Esimerkiksi bensiinin ja sähkön hinnat kallistuivat.
Hallitus ei voinut tehdä paljoa tilanteelle.
Palkankorotukset parantavat tilannetta
Keskuspankit sen sijaan nostivat ohjauskorkoja ja lainojen korot kallistuivat.
Hintojen nousutahti rauhoittui vähitellen ja nyt se on vähäistä. Sen sijaan palkat ovat nousseet.
– Reaalipalkat ovat nousseet ja ostovoimakuoppa on ikään kuin kuroutumassa pikkuhiljaa umpeen, Mikael Kirkko-Jaakkola kuvailee tilannetta.
Reaalipalkka nousee, kun inflaatio on palkkojen korotusta pienempää.
Ostovoima ei ole kuitenkaan palautunut vuodenvaihteen 2021–2022 huipulle.
Hallituksen uusimmat päätökset tämän viikon kehysriihessä todennäköisesti kuitenkin tukevat palkansaajien ostovoimaa.
– Tuloverotukseen on tulossa miljardin euron kevennys, jolloin rahaa tulee enemmän sinne palkansaajan lompakkoon, Kirkko-Jaakkola sanoo.
Työttömäksi joutuvan ostovoima romahtaa
Töissä olevien tilanne on siis hyvä tässä mielessä.
Sen sijaan työnsä menettäneillä tilanne on toinen.
– Heillä ostovoima suorastaan romahtaa, Kirkko-Jaakkola puhuu.
Hallitus on leikannut työttömien päivärahoista ja muistakin yhteiskunnan tuista.
Eläkeläiset taas ovat pitkälti säästyneet ostovoiman heikkenemiseltä. Eläkkeitä nostetaan yleisen hintojen kehityksen mukaan.
3. Vähentääkö valtio velanottoa?
Hallitus lupasi lopettaa velalla elämisen vanhaan malliin.
Valtio ja muut julkiset toimijat kuten kunnat olivat ottaneet vuosi vuodelta yhä suurempia summia velkaa kattaakseen menonsa. Tähän Petteri Orpon hallitus lupasi muutosta.
Alussa hallitus tavoitteli selkeää käännettä velkaantumisessa. Velkaantumisen sallittaisiin jatkua, mutta paljon aiempaa hitaammin.
Viime vuonna julkista velkaa tuli kuitenkin lisää 15,2 miljardia euroa. Julkisen talouden alijäämä oli 4,4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Menoja kertyy siis sen verran enemmän kuin tuloja on. Alijäämä katetaan lainalla.
Talouskasvu on heikkoa
Julkinen velkaantuminen uhkaa jatkua railakkaana.
Työelämäprofessori Seija Ilmakunnas Jyväskylän yliopistosta on analysoinut hallituksen toimia. Hän työskenteli aiemmin varapuheenjohtajana hallituksen Talouspolitiikan arviointineuvostossa.
Ilmakunnaksen mukaan hallitus on laskenut paljon sen varaan, että työllisyyden parantuminen, eli ne uudet työpaikat, ja veronkevennysten kasvuvaikutukset hillitsevät velkaantumista.
– Parantuneen työllisyyden osalle on laskettu kaksi miljardia yhdeksän miljardin euron sopeutuksesta , Ilmakunnas sanoo.
Idea on se, että kun yhä useampi ihminen on töissä, valtiolle ja kunnille kertyy lisää verotuloja ja valtiolta säästyy tukirahoja. Nyt näin ei ole toistaiseksi käynyt.
Uusi hallitus saa velkaongelman
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) esitteli keskiviikon tiedotustilaisuudessa hallituksen budjettiriihen jälkeen uudet laskelmat julkisesta velanotosta.
Uusimman laskelman mukaan velanotto tasaantuu hetkeksi ja pysyy samoissa lukemissa Orpon hallituksen kahtena viimeisenä vuotena. Tosin hallitus aikoo hillitä velkaantumista vippaamalla valtion työeläkevaroista.
Sen jälkeen velan tarve kasvaa jälleen. Entisten menojen päälle tulee kasvavat puolustusmenot. Silloin vallassa on jo seuraava hallitus.
Korjattu 26.4. klo 9.48: Jutun ingressissä luki, että Orpon hallituksen aikana työttömiä olisi tullut 300 000 lisää. Todellisuudessa työttömiä on Suomessa nyt noin 300 000.