Hallitus päätti puoliväliriihessä miltei miljardin euron kevennyksistä ansiotulo- eli palkkaveroihin. Veronkevennykset tulevat voimaan ensi vuonna.
Pieni- ja keskituloisten verot kevenevät yhteensä runsaalla 500 miljoonalla eurolla.
Kaikkein suurimpia tuloja saavien verotusta taas kevennetään noin 335 miljoonalla eurolla.
Valtaosa tästä veronkevennyksestä päätyy pienelle palkansaajien joukolle, jotka tienaavat vuodessa noin 100 000 euroa tai sitä enemmän. Tällaisia henkilöitä on Suomessa noin 120–130 000.
Suurituloisimpien veroalennus toteutetaan laskemalla ylimpiä marginaaliveroja, mikä tarkoittaa sitä, että suuria tuloja saavilla veronkevennykset voivat nousta isoiksi.
Marginaalivero tarkoittaa veroa, joka maksetaan jokaisesta tienattavasta lisäeurosta. Se siis kuvaa sitä, kuinka suuri osa esimerkiksi palkankorotuksesta jää käteen ja kuinka suuri osa menee verottajalle.
Suurituloisten verotus kevenee niin, että heillä marginaalivero nousee jatkossa korkeimmillaan enintään 52 prosenttiin.
Nyt marginaalivero on maksimissaan lähes 60 prosenttia, jos tulot ovat yli 98 000 euroa vuodessa.
Muutos vaikuttaa aavistuksen verran jo 58 000 euroa tai sitä enemmän vuosituloja saaviin. Heillä marginaalivero on nykyisin 52,2 prosenttia eli jatkossa marginaalivero on 0,2 prosenttiyksikköä pienempi.
Tähän ryhmään kuuluu, jos tienaa kuukaudessa noin 4 600 euroa.
Esimerkiksi noin 100 000 euroa vuodessa tienaavilla muutos sen sijaan on jo merkittävästi suurempi. Heillä veronkevennys painaa marginaaliveroprosentin noin 59:stä 52:een. Vuodessa se tarkoittaa noin 600 euroa pienempää verotusta. Veronmaksajain keskusliiton laskelmassa muutosta on arvioitu prosentin kohoavilla tuloilla.
Runsaasti yli 100 000 euroa palkkaa vuodessa saavilla käteen lisätuloista jäävä rahasumma on vielä selvästi tätä suurempi.
Esimerkiksi 250 000 euron vuosituloa saavalla vero pienenee vuodessa noin 9 250 euroa, laskee Veronmaksajain keskusliitto.
Hallitus tavoittelee palkkojen ja yritysten veronkevennyksillä kiihdytystä talouskasvuun. Ylen haastattelemat tutkijat kuitenkin sanovat, että huomattava osa veronkevennyksistä on sellaisia, joista on tutkimusten perusteella epärealistista odottaa merkittäviä kasvuvaikutuksia.
Näin valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) perusteli veronkevennyksiä hallituksen riihessä:
Juttua korjattu 24.4.2025 klo 19:12: Jutussa todettiin virheellisesti, että noin 100 000 euroa vuodessa tienaavan vero kevenisi 3 000 euroa. Todellisuudessa vero kevenee noin 600 euroa.