Keski-Pohjanmaalla asuva 34-vuotias kolmen lapsen äiti ei ole rokotuttanut nuorinta lastaan.
Lapsi on nyt kaksivuotias. Kansallisen rokotusohjelman mukaan hänet olisi jo pitänyt rokottaa muun muassa ripuli- ja oksennustautia, keuhkokuumetta, verenmyrkytystä, hinkuyskää ja poliota vastaan.
– Keskimmäinen lapsista sai jokaisen rokotuksen jälkeen hirveän korvatulehduksen ja hengenahdistusta. Odotan nuorimman lapsen kanssa muutaman vuoden ennen rokotuksia – jos otan niitä ollenkaan.
Äiti esiintyy jutussa anonyyminä, koska jutussa käsitellään alaikäisen terveystietoja. Äidin henkilöllisyys on Ylen tiedossa.
Rokotteen ottaminen ei enää itsestäänselvyys
Rokotuskattavuus on ollut jo pitkään maan alhaisinta Pohjanmaan rannikkoseudulla.
Kärkisijaa on pitänyt Pohjanmaan maakunta, mutta siellä tilanne on parantunut vuoden 2016 jälkeen. Tosin vuonna 2022 rokottamattomien, kolmevuotiaiden lasten osuus kääntyi taas nousuun.
Nyt rokottamattomuus on lisääntynyt myös naapurimaakunnassa.
Keski-Pohjanmaalla on Manner-Suomessa suhteessa eniten vuonna 2022 syntyneitä lapsia, joita ei ole rokotettu: 3,7 prosenttia. Koko maassa heitä on 1,9 prosenttia.
– Rokotusten ottaminen on ehkä ollut aiemmin itsestäänselvyys, mutta ei ole enää, sanoo hyvinvointialueen infektioylilääkäri Marko Rahkonen.
Osa vanhemmista haluaa jättää päätöksen rokotuksen ottamisesta lapselle.
– Ajatellaan, että lapsi voi täydentää omaa rokotussuojaansa, kun on tarpeeksi vanha päättämään asiasta itse. Rokotukset kuitenkin suositellaan antamaan tiettyyn aikaan, jotta lapsi saa suojan tautia vastaan omassa ikäryhmässään, Rahkonen kertoo.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava asiantuntija Mia Kontio on tilanteesta huolissaan.
– Jotain siellä on nyt tapahtunut, kun useampi vanhempi ei halua lapsilleen perusrokotuksia. Epidemian mahdollisuus kasvaa huomattavasti, jos meillä on alueita, joilla on useampia rokottamattomia lapsia. Myös yksittäisten lasten vakavien tautitapausten mahdollisuus kasvaa, Kontio sanoo.
Seitsemän vuotta sitten liippasi jo läheltä. Rokottamaton esikouluikäinen sairastui tuhkarokkoon Kokkolan naapurikunnassa Luodossa ja nelisensataa ihmistä altistui taudille.
Epidemialta kuitenkin vältyttiin. Sadat rokottamattomat lapset ottivat muun muassa tuhkarokolta suojaavan MPR-rokotteen.
Huonolle rokotuskattavuudelle Pohjanmaan seudulla on monia syitä. Yksi niistä ovat Ruotsista tulevat vaikutteet.
Rokoteshoppailu ei ole mahdollista
Keskipohjalaisäitiä pelottavat etenkin uudemmat rokotteet.
– Rokotteet, mitkä keksitään yhtäkkiä ja aletaan piikittämään, ovat minusta hirveän pelottavia. En halua laittaa lapsiani sellaiseen testiin.
Äiti haluaisi silti lapselleen joitakin rokotuksia, kuten jäykkäkouristusrokotteen. Sitä ei anneta erikseen, vaan osana viitosrokotetta. Se suojaa myös kurkkumädältä, hinkuyskältä, poliolta ja hemofilus-bakteerin aiheuttamilta infektioilta.
– Se on pienelle lapselle hirveä määrä aineita kerralla.
Äiti voisi harkita myös tuhkarokkorokotetta, mutta sitäkään ei anneta yksinään.
– Olisi mukava, jos saisi itse valita rokotteet sen mukaan, mitkä taudit ovat suurimpia uhkia.
Rokoteshoppailu eli halu ottaa lapselle vain tiettyjä rokotteita on tuttua myös terveysviranomaisille, kertoo THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio.
– Se ei ole mahdollista. Osa rokotteista on yhdistelmärokotteita, eikä niitä pystytä antamaan erikseen, Kontio sanoo.
Kontio muistuttaa, että rokotteet ovat erittäin hyvin tutkittuja ja se, paljonko rokotetta voi pienelle lapselle antaa, on mietitty tarkkaan.
– Rokotteissa on hyvin pieni annos taudinaiheuttajaa verrattuna niihin määriin, mille lapsi tautiin sairastuessaan altistuu. Esimerkiksi yksi viitosrokotepistos kuormittaa lapsen elimistöä yhtä vähän kuin hyttysenpisto.