Helsinkiä ja Ranskaa yhdistää eräs asia.
Helsingissä on toiseksi vähiten lihavuutta Suomen hyvinvointialueista Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen eli THL:n tilaston mukaan. Edellä on vain Ahvenanmaa.
Ranskalaiset puolestaan ovat kakkossijalla hoikkuudessa, kun EU-maita verrataan toisiinsa. Edellä on vain Italia.
Tutkija Loïc Biennassis’n mukaan ranskalaisten hoikkuus voi johtua muun muassa siitä, että he noudattavat säännöllistä ruokailurytmiä ja pysähtyvät ajan kanssa monipuolisen aterian ääreen yhdessä muiden kanssa. Silloin syöminen voi olla hallitumpaa kuin ruuan yksin mättäminen.
Suomessa ruokailutottumuksia tutkinut laillistettu ravitsemusterapeutti Kirsikka Aittola on havainnut, että samantyyppiset asiat liittyvät kapeaan vyötäröön myös suomalaisten kohdalla.
”Syömisen taito” ehkäisee lihavuutta
Terveystieteiden tohtoriksi Itä-Suomen yliopistossa väitellyt Aittola toi väitöstutkimuksessaan esille viime syksynä, että syömisen taito on vahvasti yhteydessä vähäisempään keskivartalolihavuuden, metabolisen oireyhtymän ja kakkostyypin diabeteksen riskiin.
– Kun tarkemmin ajattelee, tutkimusaiheeni eli tämä syömisen taito liittyy ranskalaiseen tapaan syödä, Aittola sanoo.
Hän luettelee neljä asiaa, jotka määrittävät syömisen taitoa:
1. Säännöllisyys
Ruokaa syödään säännöllisesti yhdessä muiden kanssa. Ruokailua ennakoidaan, ja siihen panostetaan.
2. Asenteet
Syömisessä on joustavuutta ja rentoutta. On tärkeää, että syömiseen on mutkaton suhde ja siitä pystyy nauttimaan.
3. Hyväksyntä
Tämä tarkoittaa, että pystyy syömään erilaisia ruokia ja myös kokeilemaan uusia ruokia. Ruokavalio on monipuolinen.
4. Kehon kuuntelu
Syödään kehon tuntemusten mukaisesti. Pyritään huomioimaan nälän ja kylläisyyden tuntemuksia. Luotetaan kehon viesteihin ja uskalletaan syödä riittävään kylläisyyteen saakka.
Monipuolinen ruokavalio auttaa painonhallinnassa
Kirsikka Aittolan väitöstutkimus tarkasteli Suomessa toteutettua StopDia-tutkimusta, johon osallistui yli 3 000 ihmistä. Heistä noin 40 prosenttia määriteltiin ”syömisen taitoisiksi”.
Muihin verrattuna he söivät enemmän kasviksia, pähkinöitä, kasvis- ja kalaruokia, mutta vähemmän prosessoitua lihaa, leivonnaisia ja pikaruokaa.
Tässä tutkija näkee yhteyden Ranskaan: myös välimerelliset ruokavaliot ovat monipuolisia.
– On kasviksia, palkokasveja, vilja- ja maitotuotteita, jonkin verran lihaa, mutta myös paljon kalaa ja muita mereneläviä, Aittola luettelee.
Ruoka saa olla nautinto
Aittolan mielestä syömisen taitoon liittyvät asiat korostuvat esimerkiksi Ranskassa.
– Ruokailuihin panostetaan, ja kokoonnutaan yhdessä pidemmäksi aikaa pöydän äärelle syömään. Selvästi mietitään, mitä syödään, ja valikoidaan tarkasti raaka-aineet, joista ruoka valmistetaan.
Ranskassa ruokailu merkitsee muutakin kuin välttämätöntä kaloritankkausta.
– Siellä on se nautinnollinen puoli, että ruuan kuuluu maistua hyvältä. Siitä saa nauttia.
Kehon viestien ymmärtäminen vaatii aikaa
Kun ruokaa nauttii rauhalliseen tahtiin, on helpompi havaita ajoissa, milloin on syönyt riittävästi.
Jos syö vauhdilla, kylläisyyttä ei välttämättä ehdi havaita ennen kuin on myöhäistä.
Aittolan mukaan voi kestää ainakin kymmenen tai jopa 20 minuuttia ennen kuin ihminen tuntee olevansa kylläinen, vaikka vatsa olisi jo täynnä.
– Siihen vaikuttaa esimerkiksi ruuan koostumus: onko se nestemäisessä vai pureskeltavassa muodossa.
Helsingissä vähemmän lihavuutta
THL:n mukaan Ahvenanmaalla 19,2 prosentilla ihmisistä painoindeksi ylittää lihavuuden rajan. Helsingissä vastaava luku 19,3 prosenttia. Nämä ovat Suomen hoikimmat hyvinvointialueet.
Eniten lihavia on Satakunnassa: 28,2 prosenttia väestöstä.
Karttaa klikkaamalla voit tutkia tarkemmin eri alueita. Uusimmat saatavilla olevat luvut ovat vuodelta 2022.
Tarkkaa syytä helsinkiläisten hoikkuudelle Aittola ei osaa sanoa, mutta hän arvelee, että pääkaupungissa voi olla ylipäätään enemmän terveystietoisia ihmisiä kuin muualla keskimäärin.
Myös koulutuksen ja yhteiskunnallisen aseman tiedetään olevan yhteydessä terveellisiin elintapoihin.
– Alueilla, joilla on korkea koulutustaso ja hyvässä sosioekonomisessa asemassa olevia ihmisiä, on vähemmän lihavuutta.
Korkea koulutus voi johtaa korkeaan tulotasoon.
– Se helpottaa hyvien valintojen tekemistä. Kaupassa voi ostaa, mitä haluaa, eikä tarvitse miettiä niin paljoa, mihin on varaa, Aittola arvioi.
Kaupunkilaiset syövät paljon kasviksia
Kaupunkilaisten tiedetään myös syövän enemmän kasviksia sekä kasvipohjaisia tuotteita, mutta vähemmän lihaa kuin maaseudun asukkaat syövät.
– Tämä voi tukea painonhallintaa, Aittola sanoo.
Kirsikka Aittola jatkaa tutkimustaan suomalaisten ravitsemuksesta.
THL:n EU-hankkeessa hän selvittää muun muassa, pystytäänkö kakkostyypin diabetesta sekä sydän- ja verisuonitauteja ehkäisemään digitaalisen ruokavaliosovelluksen avulla, joka voi auttaa omaksumaan terveellisiä ruokailutottumuksia.