Oikeuskansleri Tuomas Pöysti on antanut päätöksensä Etelä-Karjalan ja Satakunnan hyvinvointialueiden tekemään kanteluun.
Alueet olivat kannelleet sote-säästöjen aikataulusta, joka johti Etelä-Karjalassa viime vuonna lain tietoiseen rikkomiseen.
Hyvinvointialue päätti rikkoa rahoituslakia alijäämän kattamisesta, jotta se pystyisi noudattamaan perustuslakia eli järjestämään lakisääteiset palvelut.
Kun valtuusto päätti rikkoa lakia, kaksi poliisina työskentelevää valtuutettua poistui kesken kokouksen.
Kantelun syynä oli siis ristiriita lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja alijäämien kattamisesta.
Hyvinvointialueiden on rahoituslain mukaan katettava alijäämänsä eli saatava taloutensa tasapainoon vuoden 2026 loppuun mennessä. Etelä-Karjalan hyvinvointialue katsoi, että tämä ei onnistu perustuslakia rikkomatta.
Pöysti: Lakisääteisiä palveluita ei voi jättää hoitamatta
Oikeuskansleri Pöysti korostaa ratkaisussaan, että hyvinvointialueet eivät voi jättää lakiin perustuvia palveluita lainvastaisella tavalla hoitamatta kattaakseen alijäämänsä.
Mikäli hyvinvointialueiden rahoitus ei riitä lakisääteisten palveluiden järjestämiseen, on hyvinvointialueiden ensisijaisena keinona hakea lisärahoitusta.
Oikeuskansleri kiinnitti tuoreessa ratkaisussaan huomiota siihen, oliko hyvinvointialueita koskevan rahoituslain valmistelussa käytettävissä riittävästi tietoa.
Valtiovarainministeriön Pöystille antaman selvityksen mukaan rahoituslain valmisteluvaiheessa ei ollut nähtävissä, että hyvinvointialueiden ensimmäisiltä toimintavuosilta kertyisi huomattavasti alijäämää.
– Alijäämien syntymisen syyt ja tulevat kehitykset olisi tarpeen onnistua selvittämään riittävän tarkasti, Pöysti toteaa.
Valtiovarainministeriön on Pöystin mukaan seurattava ja arvioitava rahoitusmallin toimivuutta ja ryhdyttävä tarvittaessa lainvalmistelutoimiin viipymättä.
Hänen mukaansa on olennaista, että hyvinvointialueiden tehtävät ja vastuut sekä rahoitus ovat tasapainossa keskenään.
– Jos rahoituksen riittävyyteen liittyy systeemisiä ongelmia, voidaan harkita myös hyvinvointialueen alijäämän kattamista koskevan hyvinvointialuelain sisältöä ja määräaikoja.
Alueilla vaikeuksia
Moni hyvinvointialue on todennut, että talouden tasapainon saavuttaminen vuoden 2026 loppuun mennessä on epätodennäköistä.
Etelä-Karjalan hyvinvointialue päätti toteuttaa vaaditut säästöt kaksi vuotta myöhemmin.
Oikeuskansleri ei arvioinut hyvinvointialueen ratkaisua, koska siitä on valitettu hallinto-oikeuteen.
Hyvinvointialue itse tulkitsee toimineensa oikein. Alueella ei ollut muuta vaihtoehtoa turvata ihmisten oikeuksia saada tarvitsemiaan palveluita.
Rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Matti Tolvanen on hyvinvointialueen kanssa samoilla linjoilla. Hänen mukaansa oikeuskanslerin päätöksestä on luettavissa, että ihmisten perusoikeuksien toteuttaminen on asetettava ensisijalle.
– Hyvinvointialueet voivat ainakin olettaa, etteivät syyllisty mihinkään suorastaan lainvastaiseen menettelyyn, vaikka eivät pystyisikään alijäämiä kattamaan siinä aikataulussa, kun laki edellyttää, Tolvanen sanoo.
Tolvanen kuvailee oikeuskanslerin kannanottoa merkittäväksi. Lainsäätäjien on hänen mukaansa otettava ylimmän lainvalvojan näkemykset huomioon.
– On aika korkea kynnys sille, ettei ryhdyttäisi toimenpiteisiin joko lainsäädännön muuttamiseksi niin, että tätä niin sanottua sopeutumisaikaa annettaisiin enemmän tai sitten niin, että rahoitusta lisättäisiin.
Summasimme joulukuussa 2024 yhteen minuuttiin Etelä-Karjalan hyvinvointialueen päätöksen ja sen, ettei rahoituslain rikkomisesta koituisi välittömiä seurauksia: