Yhteisöveron laskeminen saa ryöpytystä ministerikonkareilta – rahat menevät osinkoina ulkomaille, sanoo Matti Vanhanen

Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) myöntää, että Suomi on jo nyt yhteisöveron kannalta kilpailukykyisellä tasolla.

Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen.
Entinen pääministeri Matti Vanhanen kysyy, lisäävätkö suuret suomalaisyritykset nyt investointeja Suomeen, kun yhteisöveroa pienennetään. Kuva: Petteri Sopanen / Yle

Entiset ministerit Osmo Soininvaara (vihr.) ja Matti Vanhanen (kesk.) kritisoivat yhteisöveron laskemista Ylen aamun keskustelussa perjantaina.

Soininvaaran mukaan yhteisöveron laskeminen 18 prosenttiin tulee osoittautumaan virheeksi.

– Yhteisöveron kohdalta tulopohjan rapauttamista pidän merkittävänä. Ainoa hyvä asia siinä voi olla se, että monikansallinen yhtiö voi tulouttaa voittonsa Suomesta. Tämä valitettavasti johtaa siihen, että muut maat reagoivat siihen. Jos me lasketaan 18:aan, niin muutkin maat laskevat siihen. Sitten tämä etu menetetään.

Soininvaaran mukaan yhteisövero voi kilpailun myötä lopulta laskea nollaan.

Osmo Soininvaaran mukaan veropohjaa ei kannattaisi rapauttaa.

– En olisi tuota tehnyt. Tarvitsemme uusia yrityksiä ja uutta pääomaa. Nyt annetaan hirvittävä tulonsiirto ikään kuin vanhalle rahalle, joka ei sitä kasvua kuitenkaan luo. En ymmärrä, mitä siltä pankkisektorilta nyt toivotaan tehtäväksi, kun se saa kymmenien miljoonien tuen.

Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) myöntää, että Suomi on jo kilpailukykyisellä tasolla.

– Haemme ennen kaikkea sitä, että Suomi olisi entistä houkuttelevampi maa sijoittua. Kokonaisuuteen kuuluu laaja joukko muitakin toimia, Grahn-Laasonen sanoo.

– Hyvinvointiyhteiskunnan tien valinneen maan ei kannattaisi olla ensimmäisenä rapauttamassa veropohjaa maailmanlaajuisesti, Soininvaara sanoo.

Vanhanen tivaa laskelmia

Entisen pääministerin Matti Vanhasen mukaan olennaista on se, kuinka onnistutaan lisäämään kasvua.

– Vanhalla 10 vuoden laskukaavalla yhteisöveron alennuksesta kaksi kolmasosaa menee olemassa olevien yhtiöiden osinkojen lisäämiseen. Niistä osingoista pörssiyhtiöiden osalta 70 prosenttia menee ulkomaille.

Vanhanen kysyy, mitkä laskelmat päätöksen takana ovat.

– Isoja yhteisöveron maksajia ovat muun muassa Nordea, OP, Sampo, Kone, Fortum ja Neste. Lisäävätkö nämä nyt investointeja Suomeen?

Grahn-Laasosen mukaan laskelmat ovat valtiovarainministeriön virkalaskelmia, eivät poliittisia.