Rantasalmen lukion 61 opiskelijasta kolmannes on ulkomaalaisia nuoria. He opiskelevat lukiossa ilmaiseksi kuten suomalaisetkin.
Nuoret ovat opetelleet suomen kieltä kotimaissaan, kuten Vietnamissa ja Myanmarissa, ja hakeneet opiskelupaikkaa yhteishaussa. Paikka on myönnetty, jos nuoren osaaminen on riittävää.
Pian nämä nuoret saattavat joutua maksamaan opinnoistaan. Hallitus esittää, että ulkomaalaisilta toiseen asteen opiskelijoilta aletaan periä lukukausimaksua.
Rantasalmella suunnitelma ei ilahduta. Rehtori Katja Koivunoro arvelee, että pahimmillaan se voisi vähentää lukion opiskelijamäärää niin paljon, että kymmenen vuoden sisällä koko lukion olemassaolo olisi vaakalaudalla.
Ulkomaalaisista opiskelijoista on tullut monelle muullekin pienelle lukiolle voimavara, jota ei haluta menettää.
Videolla Koivunoro kuvailee, millaisia vaikutuksia ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän vähenemisellä voisi olla jopa rantasalmelaisten perusopetukseen.
8 500 euron hintalappu?
Ulkomaalaisilta perittävät lukukausimaksut saattaisivat olla joitakin tuhansia euroja vuodessa.
Opetusministeriön lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen osaston ylijohtaja Petri Lempisen mukaan lukiokoulutuksen keskimääräinen opiskelijakohtainen yksikköhinta on noin 8 500 euroa.
– Tämä on aika hyvä lähtökohta pohdinnalle, mikä maksun suuruus voisi olla, Lempinen sanoo.
Rehtori Katja Koivunoro ei usko, että kaikilla nuorilla olisi varaa moisiin summiin. Hän arvelee, että Suomeen hakeutuvien opiskelijoiden määrä vähenisi, kun se olisi mahdollista vain rikkaimmille.
– Kansainvälisten opiskelijoiden taloudellinen tilanne on vaihteleva. Esimerkiksi kunnan edulliset vuokra-asunnot ovat todellakin kelvanneet heille.
Lappilaisessa Sallan lukiossa ulkomaalaisia nuoria on vielä suurempi osuus kuin Rantasalmella. EU:n ulkopuolelta tulevia opiskelijoita siellä on noin 50, kun kaikkiaan lukiossa on 80 opiskelijaa.
Myös Sallan lukion rehtori Leena Hautajärvi uskoo, että moni ulkomaalainen opiskelija jättäisi tulematta Suomeen, jos koulutus olisi maksullista.
– Miksi nähdä se vaiva, että opiskella ihan outoa kieltä, jos samalla lukukausimaksulla voisi lähteä opiskelemaan johonkin englanninkieliseen maahan?
Sama viesti kantautuu myös esimerkiksi pohjoispohjalaisista Pyhäjoen lukiosta ja Sievin lukiosta. Sievin lukion rehtori Kari Koiviston mukaan lukion kohtalo ei ole kiinni ulkomaalaisista opiskelijoista, mutta hänestä lukukausimaksujen kerääminen olisi lyhytnäköistä.
– Nämä opiskelijat ovat kuitenkin motivoituneita ja jatkavat yleensä Suomessa lukion jälkeen. Tämä olisi aika hyvä vastaus työvoimapulaan.
Videolla ulkomailta Suomeen tulleet nuoret Mukhabbat Khatamova, Bardia Pirayesh ja Thi Che kertovat tulevaisuuden suunnitelmistaan. Video on kuvattu huhtikuussa 2024.
Rahoitetaanko Suomessa keskiluokkaisia maailmankansalaisia?
Opetusministeriö näkee asian toisin. Ylijohtaja Petri Lempisen mukaan toisen asteen koulutuksen maksullisuus on maailmalla yleistä.
Lempinen arvioi, etteivät monet Suomeen tulevat nuoret ole vähävaraisista perheistä, vaikka suomalaista opetusta markkinoidaankin ulkomailla nimenomaan maksuttomuudella. On tavallista, että nuoret maksavat jo kotimaassaan esimerkiksi kieliopinnoista tai muusta valmentavasta koulutuksesta.
Lempisestä olisi oikeudenmukaista, että he osallistuisivat koulutuksensa rahoittamiseen myös Suomessa.
– Kun Suomen julkinen talous on tässä jamassa, onko perusteltua, että suomalaisten varoilla koulutetaan globaalin keskiluokan lapsia.
Sekä Sallan että Rantasalmen lukion rehtoreiden mielestä linjaus lukukausimaksuista on vahva aluepoliittinen kannanotto, koska se vaikuttaisi nimenomaan pienten paikkakuntien lukioiden toimintaan.
Sallan lukion rehtori Leena Hautajärvi ajattelee, että lukiokoulutuksen loppuminen uhkaisi koulutuksen tasa-arvoa ja maaseudun elinvoimaa voimakkaasti.
– Jos lapsiperhe miettii, minne päin Suomea asettua, he asettuvat sellaiselle paikkakunnalle, jossa lapsille on laadukasta koulutusta.