Sakot eivät tehoa paatuneisiin näpistelijöihin – poliisilla vain vähäisiä keinoja puuttua ongelmaan

Hämeen poliisi saa päivittäin lukuisia tehtäviä näpistyksistä ja niiden yrityksistä. Välillä näpistelijät aiheuttavat vaaratilanteita kauppojen henkilökunnalle ja asiakkaille.

Henkilö laittaa ruokakaupassa mätipurkin taskuunsa.
Henkilö pudottaa mätipurkin taskuunsa ruokakaupassa. Kuvituskuva. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Hämeen poliisin mukaan Hämeen alueella on muutama kymmenen aktiivista näpistelijää, jotka tehtailevat 10–40 näpistystä tai varkautta vuoden aikana. Jonkinlainen ennätys tehtiin viime viikolla, kun poliisi otti Lahdessa kiinni miehen näpistelystä 168. kerran.

– Poliisin kädet ovat aika sidotut. Tietysti hoidetaan poliisille kuuluva tehtävä eli annetaan joko sakko tai käynnistetään esitutkintatoimet. Jos ollaan ihan rehellisiä, niin poliisi on näissä näpistyksissä yksin aika aseeton tätä ongelmaa taltuttamaan, kertoo rikoskomisario Jani Stepanoff Hämeen poliisista.

Käytännössä siis poliisi kirjoittaa kiinni jääneelle näpistelijälle sakon. Jos näpistelijällä on alla muitakin anastusrikoksia poliisi kasaa niistä isomman kokonaisuuden ja aloittaa esitutkinnan.

Sitten tapaus menee syyteharkintaan, jossa syyttäjä arvioi kokonaisuuden ja päättää viedäänkö asia käräjäoikeuteen saakka.

– Usein näillä tekijöillä on takanaan muitakin ankarammin rangaistavia tekoja ja siinä saattaa vankeuttakin tulla, Stepanoff avaa.

Kaupan liiton mukaan kaupat satsaavat valvontaan ja vartiointiin yhtä paljon kuin näpistyksistä aiheutuviin menetyksiin. Videossa esimerkkinäpistelijänä Ylen toimittaja Jarno Kajova.

Näpistelystäkin saattaa saada vankeutta, mutta vain jos alla on tuomioistuimen määräämä sakko, jonka jättää maksamatta. Tällöin puhutaan muuntorangaistuksesta. Poliisin tapahtumapaikalla antamaa sakkoa ei voi muuntaa vankeudeksi.

Hämeen poliisin alueella näpistykset ovat pysytelleet viimeiset kolme vuotta melko samalla tasolla. Vuonna 2022 näpistyksiä tai sen yrityksiä kirjattiin 3 692. Vuonna 2023 niitä kirjattiin 3 574 ja vuonna 2024 niitä kirjattiin 3 656.

Näpistelijät turvallisuusriski kaupoille

Kaupan liiton jäsenistöltään saaman palautteen mukaan näpistyksissä on ollut tasaista kasvua jo usean vuoden ajan. Tilastokeskuksen mukaan myymälävarkauksia ilmoitettiin tämän vuoden tammi–maaliskuussa 22 prosenttia vuoden takaista enemmän.

Henkilö piilottaa alkoholijuomia reppuunsa kaupan käytävällä.
Näpistykset ovat poliisille ja kaupoille arkipäivää. Kuvituskuva. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Näpistelyt aiheuttavat kaupoille tappioita ja kustannuksia monella tapaa. Varkaiden matkaan lähtevä tavarahävikki arvioitiin vuoden 2023 lopussa puoleksi miljardiksi euroksi. Toinen puoli miljardia kustannusta tulee kauppojen investoinneista tekniseen valvontaan ja vartiointiin.

– Paitsi kaupan kustannuksia, tässä tulee merkittäviä määriä alv- ja tuloveromenetyksiä myös valtiolle. Tekniikka tietysti kehittyy koko ajan, mutta pienellä takamatkalla ollaan jatkuvasti. Ihminen on hyvin kekseliäs toteuttaessaan näpistyksiä, kertoo Kaupan liiton johtava asiantuntija Terhi Kuljukka-Rabb.

Näpistely ja kauppojen henkilökunnan kokema uhkailu liittyvät usein toisiinsa. Välillä tilanteet eskaloituvat hyvinkin vaarallisiksi.

– Tietojemme mukaan noin 80 prosentilla näpistelijöistä ja varkaista on joku astalo mukanaan: puukko, nyrkkirauta tai jopa ampuma-ase. Näitä otetaan hyvin herkästi esiin ja jopa käytetään kiinnijäämisen seurauksena, Kuljukka-Rabb kertoo.

Valmisteilla oleva lakiesitys yrityslähestyskiellosta tuonee apua väkivaltauhkatilanteisiin. Kuljukka-Rabb kuitenkin arvioi, ettei siitä ole suurta apua näpistyksien ehkäisyyn.