Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) luottaa siihen, että eduskunnasta löytyy riittävä enemmistö rajaturvallisuuslain voimassaolon jatkamiseksi.
– Me olemme kaikki varmasti tällä hetkellä hyvin tietoisia turvallisuusympäristön muutoksesta. Minulla on korkea luotto siihen, että meillä on täällä eduskunnassa yhteisymmärrys tästä asiasta, Rantanen sanoo.
Hallitus esittää rajaturvallisuuslain eli niin sanotun käännytyslain jatkamista puolellatoista vuodella, eli vuoden 2026 loppuun saakka.
Laki mahdollistaa sen, että Suomeen pyrkiviä turvapaikanhakijoita voidaan estää tulemasta maahan. Viranomaisten ei siis tarvitsisi enää ottaa vastaan turvapaikkahakemuksia kaikilta kansainvälistä suojelua hakevilta.
Rantasen mukaan se, että eduskunnasta löytyi viime vuonna kuitenkin tarvittava enemmistö lain taakse osoittaa, miten hallitus- ja oppositiopuolueet voivat tehdä turvallisuuskysymyksissä laajaa yhteistyötä.
Viime vuoden heinäkuussa eduskunta hyväksyi niin kutsutun käännytyslain kiireellisessä menettelyssä. Vihreiden ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmät, yksi RKP:n sekä kuusi SDP:n kansanedustajaa äänesti lain hylkäämisen puolesta.
Vastaava eduskunnan laaja enemmistö on saatava tälläkin kertaa lakiesityksen taakse. Laki umpeutuu heinäkuussa, jos eduskunta ei päätä jatkaa sen voimassaoloa.
Ensimmäiseksi esitys tulee julistaa kiireelliseksi viiden kuudesosan enemmistöllä, minkä jälkeen se voidaan hyväksyä kahden kolmasosan enemmistöllä.
”Teemme töitä koko ajan”
Lakiesitys rajaturvallisuuslain jatkamisesta on parhaillaan eduskunnan hallintovaliokunnan käsittelyssä.
Valiokunnan puheenjohtajan Mauri Peltokankaan (ps.) mukaan asiantuntijoiden kuulemiset ovat vielä kesken ja jatkuvat ensi viikolla.
Hän ei osaa vielä arvioida, koska mietintö palaa eduskunnan suuren salin käsiteltäväksi.
– Me teemme töitä koko ajan ja saamme esityksen käsiteltyä säällisessä ajassa niin, että eduskunnalle jää hyvin aikaa käsitellä esitys siinä aikataulussa kun kuuluukin.
Perustuslakivaliokunta puolsi kaksi viikkoa sitten antamassaan lausunnossa rajaturvallisuuslain voimassaolon jatkamista.
Kolme valiokunnan jäsentä, vasemmistoliiton Johannes Yrttiaho, vihreiden Fatim Diarra ja valiokunnan varajäsen SDP:n Elisa Gebhard jättivät lausuntoon eriävän mielipiteen.
Peltokangas ennakoi, että vihreät ja vasemmistoliitto saattavat jättää eriävän mielipiteen myös tulevaan hallintovaliokunnan mietintöön.
Rajavartiolaitokselle lisärahoitusta kehysriihessä
Hallitus suuntasi rajaturvallisuuteen lisää rahoitusta myös alkuviikon kehysriihessä.
Rajavartiolaitokselle esitetään asteittain nousevaa rahoitusta, joka on vuonna 2026 noin 13,5 miljoonaa ja vuonna 2029 noin 19 miljoonaa euroa.
Rantasen mukaan Rajavartiolaitoksen rahoitus on määrä varata muun muassa ensi vuoden aikana valmistuvan Itärajan raja-aidan ylläpitoon sekä uusien ilmatyynyalusten hankintaan.
Rantanen kertoo ymmärtäneensä maaliskuussa Urainassa vieraillessaan, miten oleellinen tehtävä turvallisuusviranomaisilla on sotilaallisessa hyökkäyksessä.
– Ukrainalaiset rajavartijat taistelivat raja-alueilla venäläisiä vastaan ja poliisit Kiovan kaduilla.
– Meidän kannattaa varautua kaikenlaisiin uhkiin, vaikka tällä hetkellä meihin ei tietenkään suoraa sotilaallista uhkaa kohdistukaan.
Vuosille 2026–2029 varatussa yhteensä 127 miljoonan euron valmiuspaketissa rahaa ohjattiin myös poliisille, suojelupoliisille ja väestönsuojelun vahvistamiseen.