Hallitus päätti puoliväliriihessään kiristää kirkon kukkaron nyörejä entisestään.
Kuluvan vuoden budjetista vietiin jo 20 miljoonaa kirkon yhteiskunnallisten tehtävien hoitamiseen annetuista rahoista ja säästökuuri jatkuu 20 miljoonalla 2026–2027.
Suomen evankelisluterilaisen kirkon arkkipiispa Tapio Luoma pitää tulevia säästöjä rajuina. Jo edellisten leikkausten yhteydessä kirkolliskokouksessa pohdittiin, miten kirkko hoitaa yhteiskunnallista tehtäväänsä hautausmaiden ylläpitäjänä, jos kirkko ei saa valtiolta alun pitäen sovittuja summia.
Arkkipiispan mukaan hautaustoimen on arveltu käyvän kirkolle jopa mahdottomaksi.
– Mitä tulee hautaustoimeen, niin eiväthän säästöt tietenkään yksittäisen seurakuntalaisen näkökulmasta vaikuta suoraan mitenkään. Millä tavalla kirkon ylläpitämien hautausmaiden hoitaminen hoituu, miten se toteutetaan ja millä kustannuksella, niin siihen tämä kyllä vaikuttaa heti suoraan hyvin radikaalilla tavalla.
Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Pekka Huokuna kommentoi Ylelle aiemmin, että valtion rahoitus ei tänä vuonna kata edes hautaustoimen kuluja.
Arkkipiispa: Hautaukset jatkuvat
Arkkipiispa Tapio Luoma painottaa, että hautaukset itsessään eivät lopu missään tapauksessa. Kirkko hautaa edelleen normaaliin tapaan.
Kirkon tehtävänä on hautaan siunaaminen ja ihmisten tukeminen surun keskellä. Tämä tehdään jäsenten maksamilla kirkollisverovaroilla.
Sen sijaan hautaustoimi, johon kuuluu muun muassa hautausmaiden ylläpito, vainajien säilytys ja krematoriotoiminta, on yhteiskunnan tehtävä.
Luoma lisää, että näihin palveluihin valtio antaa rahoitusta. Tätä rahoitusta on jo aiemmin leikattu ja ollaan nyt leikkaamassa lisää.
– Jos näitä valtion rahoitusosuuksia vähennetään yhä enemmän, niin se merkitsee sitä, että muun muassa hautausmaiden ylläpitämiseen tarvittavia varoja joudutaan ottamaan yhä enemmän kirkon jäsenten maksamista kirkollisveroista.
Tällöin kirkkoon kuuluvat maksavat myös kirkkoon kuulumattomien hautausmenoja.
– Tässä tulee vastaan ehkä se kaikkein suurin ongelma tässä asiassa, eli yhdenvertaisuuskysymys. Missä määrin voidaan odottaa, että kirkon jäsenet kustantavat sellaista toimintaa, joka koskee aivan kaikkia, ei ainoastaan kirkon jäseniä? arkkipiispa kysyy.