Maakunnissa iloittiin lentojen jatkumisesta, mutta kustannusten jakamisesta voi tulla iso riita

Esimerkiksi Kainuu ei aio niellä ministerin ehdotusta, että kunnat maksaisivat osan lennoista. Viiden tappiollisen maakuntakentän lennot Helsinkiin on tehty valtion tuella.

Kainuun maakuntajohtaja Riikka Pirkkalainen ei hyväksy valtion esitystä, että maakuntakenttien lennoista rahastettaisiin kuntia. Video: Juha Kemppainen / Yle.

Valtion lupaus jatkaa tappiollisia maakuntalentoja helmikuuhun 2028 saakka saattaa kääntyä vielä riidaksi rahasta.

Esimerkiksi Kainuussa lupaus jatkaa tämän hetken sopimusta 23 kuukaudella ymmärrettiin niin, että 4,8 miljoonan euron rahoitus tulisi edelleen valtion kukkarosta.

Jatkolupauksen jälkeen Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) sanoi viestintäpalvelu X:ssä, että kuntien kanssa käynnistetään lähiaikoina viralliset neuvottelut rahoituksen jakamisesta.

Kainuun maakuntajohtaja Riikka Pirkkalainen ei pitänyt tiedosta.

– Se oli sokkiyllätys. Kyllä me käsitimme siitä tiedotustilaisuudesta ja myös tiedotteen kirjauksista, että nimenomaan hallitus turvaa nämä maakuntalennot.

Pirkkalainen muistuttaa, että lupaus siitä, että pääkaupunkiseutu olisi tavoitettavissa kolmessa tunnissa, on valtion lupaus, siksi sitä ei saisi maksattaa kunnilla.

Lentojen rahoittamiseen iso EI kunnilta

Kainuun kunnilta ei löydy ymmärrystä lentojen rahoittamiseen. Esimerkiksi Sotkamon kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen sanoo suoraan, että valtion tuen lentoyhteyksiin tulee jatkossakin olla 100-prosenttinen.

Samoilla linjoilla on Kuhmon kaupunginjohtaja Juhana Juntunen.

– Totta kai maakuntalennot ovat elinvoimalle erittäin tärkeitä, mutta ainakaan Kuhmon kaupunki ei pysty rahoittamaan näitä maakuntalentoja, ei meillä ole siihen mahdollisuuksia lähteä mukaan.

Suomussalmi ei myöskään kukkaronnyörejä aio löysätä, sillä valtion pitäisi vastata omista lupauksistaan, sanoo kunnanjohtaja Erno Heikkinen.

– Valtio on antanut sitoumuksensa ja lupauksensa kolmen tunnin saavutettavuustavoitteen toteuttamiseksi eri puolille Suomea. Mitään muita keinoja tietenkään ei ole kuin lentojen turvaaminen.

Hyrynsalmen kunnanjohtaja Heimo Keräsen mielestä kuntia ei pitäisi yrittää laittaa lentoliikenteen maksajiksi.

– Valtio siirtää vain kunnille kustannuksia sellaisissa asioissa, jotka kuuluvat valtiolle ja kunnilla on ihan riittävästi omiakin tehtäviä.

Neuvotteluista voi tulla erityisen vaikeat

Nykyinen valtion ja Finnairin välinen ostoliikennesopimus lennoista Joensuun, Jyväskylän, Kajaanin, Kemi-Tornion ja Kokkola–Pietarsaaren kentille on voimassa maaliskuun loppuun 2026 asti.

Hallitus hyödyntää sopimukseen kuuluvan 23 kuukauden option, jolloin lennot näille paikkakunnille voivat jatkua ilman uutta kilpailutusta helmikuuhun 2028 asti.

Rahoituksesta ei ole vielä päätöstä, mutta aiemmin liikenneministeri Ranne on nostanut esille vaihtoehdon, jossa kustannukset jaettaisiin valtion ja kuntien välillä puoliksi.

Kainuun maakuntajohtaja Riikka Pirkkalainen sanoo seisovansa Kainuun kuntien takana siinä, että kuntia ei saa laskuttaa valtion lupauksista.

– Meillä on koko joukko maakuntia, kuten nyt vaikkapa Kainuu, jotka olemme tämän saavutettavuuslupauksen osalta täysin lentojen varassa. Mikäli valtion lupaus langetetaan kunnille maksettavaksi, niin siinä ei ole kyllä tasapuolisuutta, Pirkkalainen sanoo.