Akateeminen maailma on aina ollut Yhdysvalloissa eräänlainen yhteiskunnallinen barometri. Presidentti Donald Trumpin toisen kauden myötä tämä ilmapuntari näyttää voimakasta matalapainetta.
Trump on määrännyt maan opetusministeriön lakkautettavaksi ja hyökännyt voimakkaasti yliopistoja vastaan.
Trump syyttää yliopistoja antisemitismistä ja tämän nojalla hän on rajoittanut merkittävästi yliopistoille suunnattua valtion rahoitusta. Tutkimushankkeita on keskeytetty tai peruttu kokonaan ainakin kuuden miljardin dollarin edestä.
Rahoituksen leikkaamisen lisäksi Trumpin hallinto on pyrkinyt vaikuttamaan opetuksen sisältöihin ja tavoitteisiin – jopa sanatasolla.
Kaikki tämä tuntuu ennenkuulumattomalta.
Yhdysvaltain historian professori Marko Maunula atlantalaisesta Claytonin yliopistosta kuitenkin muistuttaa, ettei myrsky ole ensimmäinen.
– Akatemia on hyvin usein ollut tällaisten yhteiskunnallisten muutosten ja kärjekkäiden keskustelujen eturivissä, ja tämä on ollut luonnollisesti sen rooli myös Yhdysvalloissa, Maunula sanoo.
Esimerkiksi Ronald Reagan nousi Kalifornian kuvernööriksi 1960-luvulla luvattuaan laittaa opiskelijoiden Vietnamin sodan vastaiset mielenosoitukset kuriin. Lopulta republikaanikuvernööri lähetti kansalliskaartin Berkeleyn yliopiston kampukselle.
Tässä kontekstissa Trumpin hallinnon toiminta näyttäytyy normaalina poliittisen heiluriliikkeen toisena ääripäänä.
– Tilanne ei ole hyvä, ja toivoisin, että monessa mielessä se olisi erilainen, mutta onko amerikkalainen demokratia tai akateeminen vapaus vaarassa, niin en minä sitä niin näe, Maunula sanoo.
Tutkijat vilkuilevat yhä enemmän työpaikkailmoituksia Euroopasta
Jotain on kuitenkin muuttunut ilmapiirissä, pitkän akateemisen uran Yhdysvalloissa tehnyt Maunula myöntää.
– Tiedän kavereita ja olen itsekin satunnaisesti joskus puolella silmällä vilkaissut, että minkälainen työtilanne on Euroopassa, Maunula kertoo.
Tätä havaintoa tukee tiedejulkaisu Naturen selvitys, jonka mukaan amerikkalaiset tutkijat lähettivät alkuvuoden aikana kolmanneksen enemmän hakemuksia ulkomaille kuin vastaavana ajanjaksona vuotta aiemmin. Ja vauhti näyttää kiihtyvän.
Maunula näkee tässä Euroopan tilaisuuden kaapata aivovoimaa ja nostaa omien yliopistojensa profiilia.
Yhdysvallat on vuosikymmenien ajan houkutellut lahjakkuuksia ympäri maailmaa maan yliopistoihin tasokkaalla opetuksella ja valtavilla resursseilla. Jo lähes puolet Yhdysvalloissa tohtoreiksi väitelleistä on syntynyt muualla.
– Nyt jos Yhdysvallat rupeaa rajoittamaan radikaalisti maahanmuuttopolitiikkaa – mikä selvästi näkyy olevan trendi – ja jos yhdysvaltalaista akatemiaa ryhdytään suitsimaan, sen rahoitusta ryhdytään karsimaan, niin tässä on Euroopalle aivan loistava tilaisuus, Maunula toteaa.
Ensimmäisten ”akateemisten pakolaisten” kerrotaan jo saapuneen Ranskaan.
Maunula ei ole itse aikeissa pakata laukkujaan ja palata vanhalle mantereelle.
Jatkuva politisointi kuluttaa huippuylioston oppilaita
Lähtöaikeita ei ole myöskään suomea ja ruotsia Columbian yliopistossa opettavalla Heli Sirviöllä. Lähes kaksikymmentä vuotta Yhdysvalloissa asunut Sirviö sanoo, ettei tuuliviirinä pyöriminen auta myrskyn keskellä.
Sen sijaan jokaisen on valittava puolensa.
Tämä näkyy Sirviön mukaan jo arkisissa keskusteluissa. Politiikka ja yhteiskunnalliset kysymykset ovat nousseet puheenaiheiksi, kun aiemmin niitä pyrittiin välttelemään.
– Siinä on jotain hyvää, että yhteiskuntaa ja sellaista tiettyä ihmisten helppouden halua testataan, Sirviö pohtii.
Toisaalta kaiken jatkuva politisoituminen on raskasta, etenkin opiskelijoille, jotka joutuvat elämään Trumpin jatkuvien oikkujen keskellä.
– Minulla on ensimmäistä kertaa vuosi, jossa useimmilla opiskelijoilla tuntuu olevan vaikeuksia saada motivoitua itsensä tekemään täystyölasti. Ihmiset ottavat poissaoloja paljon enemmän kuin koskaan aikaisemmin, Sirviö kertoo.
New Yorkissa sijaitseva Columbian yliopiston on ollut Gazan sotaa vastustavien mielenosoitusten keskipiste, joten Trump on hyökännyt myös sen kimppuun. Trump on uhannut vetää koululta liittovaltion 400 miljoonan dollarin rahoituksen, jos se ei suostu asettamaan Lähi-idän tutkimuslaitosta tarkkailuun.
Trumpin päätös osui etenkin Columbiassa tehtävään ilmastotutkimukseen. Sirviö kertoo hänen opiskelijansa viettäneen Trumpin päätöksen jälkeen viikonlopun dekaanin toimistossa haalien rahoitusta sieltä täältä, jotta toiminta voisi jatkua maanantaina.
– Se vaikuttaa opiskelijoihinkin, kun he tajuavat, että professorini menetti työpaikan silmänräpäyksessä, että nyt ei ole enää, mitä opiskella ensi viikolla. Onhan se aika kova tilanne.
Tutkija pettyi siihen, miten amerikkalaiset instituutiot ovat taipuneet
Amerikkalaiset yliopistot saivat viime vuonna valtiolta yhteensä 247 miljardia dollaria. Monelle yliopistolle summa on merkittävä osa koko rahoituksesta.
Nyt Trump on uhannut jäädyttää tämän osuuden yli 60 yliopistolta.
Yksi näistä on Minnesotan yliopisto, joka on jo pidempään ollut Trumpin hampaissa. Ehkä siksi, että Minnesotan kuvernööri on demokraattien varapresidenttiehdokkaana tunnetuksi tullut Tim Walz.
Vajaat kaksi vuotta Minnesotassa vierailevana professorina työskennellyt Karina Horsti kertoo, että Trumpin kauden alussa yliopiston johdolta alkoi tulla sähköpostitse ohjeita siihen, miten toimia, jos maahanmuutto- ja tullivirasto ICE:n henkilöitä tulee kampukselle hakemaan ulkomaalaisia opiskelijoita.
– Ne olivat käytännönohjeita, että toimi näin, jos ICE tulee kampukselle. Jos joku kysyy opiskelijan statuksesta, toimi näin. Näistä asioista ei tarvitse sanoa mitään ja pyydä tätä ja tätä dokumenttia, jos ICE tulee ja vaatii päästä luokkahuoneeseen, Horsti luettelee.
Horsti sanoo ihmettelevänsä tilannetta.
– Se tuntuu niin järjettömältä, että tämä hallinto hyökkää yliopistolaitosta vastaan, koska se on kuitenkin minun näkökulmasta se, miksi Amerikka on great.
Horsti kertoo, että Gazan sotaa vastustaneiden mielenosoitusten alettu yliopistolla oli paljon luentoja ja hyviä keskusteluja Lähi-idän tilanteesta. Kaikki muuttui kuitenkin nopeasti väittelyksi antisemitismistä.
– Se oli aika surullista seurata. Yliopisto on tosi hyvä paikka käydä vaikeita keskusteluja, koska siellä on niin paljon kokemusta, tutkimustietoa ja eri taustoista olevia ihmisiä, Horsti sanoo.
Hän on pettynyt siihen, miten helposti amerikkalaiset instituutio ovat alistuneet Valkoisen talon tahtoon. Poikkeuksen on tehnyt vain Harvardin yliopisto, joka ei ole taipunut Trumpin tahtoon. Viime maanantaina yliopisto haastoi Trumpin hallinnon oikeuteen yliopiston sananvapauteen puuttumisesta.