Suomi on maailman onnellisin maa. Silti täällä lapset ja nuoret ahdistuvat ja masentuvat sankoin joukoin.
THL:n mukaan esimerkiksi 13–17-vuotiaista joka viides ja 18–22-vuotiaista joka neljäs haki terveydenhuollosta apua mielenterveyssyistä vuonna 2023. Avun tarve on vuosi vuodelta kasvanut.
Moni on kokenut, ettei apua ole riittävästi tarjolla. Nyt pitäisi olla, sillä vappuna astui voimaan lasten ja nuorten terapiatakuu. Se lupaa alle 23-vuotiaiden lieviin tai keskivaikeisiin mielenterveysongelmiin hoitoa viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu.
Tämä on hyvä uutinen. Kun apua saa nopeasti, ongelmat eivät niin helposti mutkistu. Apua jonottamalla on harva parantunut.
Sitten se huono puoli. Terapiatakuun lupaama lääke on nimittäin lyhytpsykoterapiaa tai muita psykososiaalisia lyhytinterventioita eli hoitomuotoja. Se ei siis ole ovi pitkään psykoterapiaan.
Psykoterapeutin sijaan lapsi tai nuori voidaan ohjata esimerkiksi sellaisen terveydenhoitajan tai koulukuraattorin vastaanotolle, joka on koulutettu antamaan esimerkiksi kognitiivista lyhytterapiaa.
Suomessa elää vahvana usko pitkään psykoterapeutin antamaan psykoterapiaan. Mieluiten vielä Kelan osittain korvaamaan kuntoutuspsykoterapiaan.
Väitän, että puhekielessä sana ”terapia” yhdistyy useimmiten juuri tällaiseen pitkään psykoterapiaprosessiin.
Voi tuntua ongelmien vähättelyltä, kun lapsen tai nuoren elämänlaatua huonontaviin mielenterveyshaasteisiin tarjotaan ”vain” lyhytterapiaa. Lasta tai nuorta itseään tai hänen vanhempiaan saattaa hämmentää, jos avun tarjoaja onkin esimerkiksi koulukuraattori eikä psykoterapeutti.
Terapiatakuun mukaisiin lyhyisiin hoitomuotoihin kannattaa kuitenkin suhtautua avoimin mielin. Tutkimusten mukaan esimerkiksi yksi lyhytintervention muoto, kognitiivinen lyhytterapia, on vaikuttavaa kun sitä käytetään lievien tai korkeintaan keskivaikeiden mielenterveyshaasteiden hoitamisessa.
Osa mielenterveytensä kanssa kamppailevista tarvitsee erikoissairaanhoitoa ja pitkää psykoterapiaa. Mutta kaikki eivät. Osalle riittää nopeasti saatu täsmäapu.
Tärkeää on, että jokaisen mielenterveyden pulmiin apua hakevan lapsen ja nuoren tilanne arvioitaisiin yksilöllisesti ja hoitomuoto päätettäisiin sen mukaan.
Terapiatakuu koskee hyvinvointialueita, Helsingin kaupunkia ja korkeakouluopiskelijoiden hoidosta vastaavaa YTHS:ää. Monin paikoin terapiatakuun voimaantuloon on jo parin vuoden ajan valmistauduttu esimerkiksi kouluttamalla sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä lyhytterapiamuotojen käyttämiseen.
Lyhytterapiasta on saatu rohkaisevia kokemuksia esimerkiksi Helsingissä.
Ahdistus, masennus ja sosiaalisten tilanteiden pelko ovat lasten ja nuorten yleisimmin hoidettavia mielenterveyden haasteita Helsingin kaupungin lyhytterapiayksikössä.
Yksiköstä kerrottiin puolitoista vuotta sitten, että hoitojaksot on päästy aloittamaan varsin nopeasti ensimmäisestä yhteydenotosta, parhaimmillaan alle kahdessa viikossa. Palaute on ollut pääosin hyvää.
Vaikka lääke joskus maistuu karvaalta, usein se kuitenkin toimii. Ehkä terapiatakuun ansiosta maailman onnellisimmassa maassa asuu parin vuoden päästä maailman onnellisin nuoriso.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella
Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostilla osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.