Rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Matti Tolvanen pohtii, millaisesta törkeästä metsästysrikoksesta tuomiona on ehdoton vankeusrangaistus.
Pohjois-Savon käräjäoikeus antoi tänään maanantaina tuomiot Suomen rikoshistorian laajimmassa salametsästysvyyhdissä. Syytettynä 31 miestä, joista tuomittiin 26. Rikokset tapahtuivat pääosin Pohjois-Savossa Lapinlahdella.
Tolvanen kannattaa kovempaa rangaistusta
Pisin tuomio oli puolitoista vuotta ehdollista vankeutta muun muassa kahdeksasta törkeästä metsästysrikoksesta. Muiden törkeistä metsästysrikoksista tuomittujen ehdolliset vankeusrangaistukset vaihtelivat kuudesta kuukaudesta reiluun vuoteen.
Tolvanen korostaa, että hän puhuu metsästysrikosten vankeustuomioista yleisellä tasolla, eikä halua kritisoida Pohjois-Savon käräjäoikeutta tai syyttäjiä.
Tolvanen olisi itse ollut kovemman rangaistuksen kannalla.
– Mikä sitten olisi sellainen törkeä metsästysrikos, josta tuomittaisiin ehdotonta vankeusrangaistusta, jos tämäkään ei ollut sellainen?
Syyttäjä ei hakenut tapauksessa ehdottomia vankeusrangaistuksia. Näin aluesyyttäjä kommentoi käräjäoikeuden tuomiota Ylelle.
Oikeus näki lieventäviä seikkoja
Oikeuden ratkaisussa painoi muun muassa se, että miehillä ei ollut aiempaa rikostaustaa ja heidät tuomittiin myös muihin seuraamuksiin, kuten metsästyskieltoihin, aseen menettämiseen ja korvauksiin.
Oikeuden mukaan tuomituille voi koitua lisäksi muita haitallisia seuraamuksia tapauksen saaman julkisuuden vuoksi.
Lain mukaan törkeään metsästysrikokseen syyllistynyt on tuomittava vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi. Jos törkeitä metsästysrikoksia on useampia, enimmäisrangaistus on seitsemän vuotta.
Jos rangaistus on yli kahden vuoden pituinen, vankeus tuomitaan ehdottomana.
Tuomittujen joukossa petoyhdyshenkilöitä
Rangaistusta korottavana seikkana oikeus huomioi esimerkiksi neljästä törkeästä metsästysrikoksesta tuomitun Jorma Ruotsalaisen luottamustoimen, jonka tuoman uskottavuuden avulla hän pystyi oikeuden mukaan houkuttelemaan muita luvattomiin jahteihin. Hän sai toiseksi pisimmän tuomion, joka oli vuosi ja kaksi kuukautta ehdollista vankeutta.
Ruotsalainen oli aiemmin Lapinlahdella sosialidemokraattien kunnanvaltuutettuna.
Lisäksi hän ja toinen tuomittu toimivat tekojen aikaan riistakeskuksen hyväksyminä petoyhdyshenkilöinä, joille ilmoitetaan suurpetohavainnoista.
– Oikeus otti nämä luottamustehtävät koventamisperusteena huomioon, mutta silti pisimmät tuomiot jäivät kauas kahdesta vuodesta, Tolvanen sanoo.
Metsästyskieltoon vaikutti asetakavarikko
Käräjäoikeus langetti raskaimmista rikoksista syytetyille enimmillään runsaaseen kolmen vuoden metsästyskieltoja eli heidän metsästyskieltonsa päättyvät kesällä 2028.
Perusteluna oli se, että syytetyt eivät ole voineet metsästää tapauksen selvittelyn aikana. Poliisi takavarikoi tai otti väliaikaisesti haltuun vastaajien aseita vuonna 2022 ja 2023.
Törkeissä metsästysrikoksissa metsästyskieltoa voi määrätä enimmillään kymmenen vuotta.
– Metsästyskiellot ovat varsin kohtuullisia siihen nähden, kuinka monesta törkeästä metsästysrikoksista muutama vastaaja tuomittiin, Tolvanen sanoo.
Tuomioista voi valittaa. Tyytymättömyys tuomioon on ilmaistava viikon kuluessa tuomion antamisesta.