Pirkanmaan maakuntamuseo näyttää vihreää valoa Tampereen kaupungin suunnitelmalle kunnostaa historiallinen Pispalan uittotunneli.
Museo katsoo lausunnossaan, että uittotunnelin kunnostaminen jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden käyttöön on perustelua, koska tunnelin kunnostaminen ja käyttöönotto turvaavat sen säilymisen.
Maakuntamuseo pitää kuitenkin valitettavana sitä, että tunnelin alkuperäinen ilme katoaa muutosten vuoksi.
Tampereen kaupunki pyysi maakuntamuseolta lausuntoa Pispalan uittotunnelin saneerauksesta ja Erkkilän sillan siirrosta tunnelin edustalle.
Päättäjät eivät ole vielä varanneet rahaa uittotunnelin peruskorjaukseen, kertoo rakennuttamisjohtaja Milko Tietäväinen. Kustannusarvio on kaksi miljoonaa euroa.
– Ei ole täysin poissuljettu, että työt alkaisivat kesällä 2026, Tietäväinen sanoo.
Tampereen satamavastaava Tuomas Salovaara uskoo, että tunnelista tulee suosittu kulkuväylä.
– Tarkoitus on, että se pidetään auki ympäri vuoden ja ympäri vuorokauden.
Salovaaran mukaan tavoitteena on, että kokonaisuus olisi käytössä 2027–2028.
Erkkilän sillasta kevyen liikenteen silta
Kaupunki uusii parhaillaan Tampereen Juhannuskylän ja Tammelan yhdistävää, rautatien ylittävää Erkkilän siltaa.
Nykyinen silta on tarkoitus siirtää uittotunnelin edustalle Näsisaaren ja mantereen välisen kanavan ylittäväksi kevyen liikenteen sillaksi.
Erkkilän sillan paloittelu ja irrotus maksavat Tietäväisen mukaan 250 000 euroa. Nämä rahat on jo varattu.
Muista sillan siirtoon liittyvistä töistä ei ole vielä päätöksiä.
Vanhan sillan hyödyntäminen uudessa paikassa säästää rahaa.
– Jos tehtäisiin uusi silta, se maksaisi noin miljoonan enemmän, Salovaara sanoo.
Koska Erkkilän silta on raskaan liikenteen silta, se toimii Salovaaran mukaan esimerkiksi hyvänä pelastusreittinä Näsisaareen.
Erkkilän sillan siirtosuunnitelmista Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa.
Näsisaari on Näsijärveen rakennettu tekosaari, jota pitkin ratikka kulkee. Tulevaisuudessa saarta on tarkoitus laajentaa ja sinne on tarkoitus rakentaa kerrostaloja.
Näin museo lausuu suunnitelmista
Maakuntamuseo kertoo, että suunnitellussa uittotunnelin peruskorjauksessa menetetään muun muassa sen alkuperäisiä kaiteita ja betonirakenteita. Tämän vuoksi museo suosittelee, että kaupunki dokumentoi nippu-uittotunnelin ja sen toiminnan huolellisesti ennen peruskorjausta.
Lisäksi museo edellyttää, että Pyhäjärven puolella nippu-uittotunnelin itäpuolella säilyneen, 1930-luvulla rakennetun pienemmän uittotunnelin suuaukko ja uittorännin jäänteet sekä nippu-uittotunnelin rata säilyvät mahdollisimman laajasti koskemattomina.
Museo suosittelee, että myös säilyneet tukkivaunut olisi hyvä säilyttää ratalinjan tuntumassa.
Museon mukaan uittoon liittyvien rakenteiden jäänteet Pispalassa ovat kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokkaita ja harvinaislaatuisia.
Pispalan nippu-uittotunneli rakennettiin 1960-luvulla tukinuittoa varten. Se ehti käydä turhaksi jo ennen valmistumistaan.
Maakuntamuseo kertoo, että maantieverkko oli kehittynyt, puunkuljetus siirtynyt jo suurelta osin kumipyörille ja Kokemäenjoen vesistöön Nokianvirtaan alettu rakentaa Melon voimalaitosta patoineen.
Uittotoiminta päättyi Kokemäenjoen vesistössä samana vuonna, kun uusi tunneli valmistui. Koeuittojen jälkeen nippu-uittotunnelia ei käytetty.
300-metrinen tunneli oli pitkään vailla käyttöä, kunnes se avattiin kävelijöille ja pyöräilijöille vuonna 2013.
Uittotunneli ehti olla avoinna vajaat kymmenen vuotta ennen kuin se suljettiin uudelleen ympäröivien rakennustyömaiden tieltä.
Vanhan betonirakenteen saumat ovat ehtineet rapistua pahasti.