Yksinyrittäjillä on nyt kovat ajat. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä toimintansa lopetti yli 16 000 yritystä, mikä on kaksinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna.
Iso osa lopettaneista yrityksistä on yksinyrittäjien firmoja. Yksi syy vaikeuksiin on yrittäjien eläkemaksujen kiristynyt valvonta. Pitkään se olikin käytännössä olematonta.
Jo 1970-luvulta lähtien yrittäjät ovat voineet käytännössä määritellä itse, miten paljon he maksavat eläkemaksuja. Pari vuotta sitten valvontaa muutettiin.
– On palattu tiukkaan lain tulkintaan, mistä on seurannut todella paljon vaikeuksia yrityksille. Vaikka siinä on hyvä suojasääntö, ettei saa kerralla nostaa maksua paljon, niin nostot ovat jo ajaneet yrittäjiä vaikeuksiin ja tuhansien lopettamisiin ja konkursseihin, kuvaa tilannetta Mikro- ja yksinyrittäjien etujärjestön toiminnanjohtaja Liisa Hanén.
Selvityshenkilö ehdottaa loppusyksystä vaihtoehtoja yrittäjien eläkemaksujen muuttamiseksi.
Näin eläkemaksut lasketaan nyt
Yrittäjät kartuttavat omaa tulevaa eläkettään maksamalla eläkemaksuja tuloistaan siinä kuin palkansaajatkin, joskin he maksavat sen kokonaan itse ja ovat voineet sen suuruuttakin itse käytännössä säätää, vaikka se ei ihan lainmukaista ole ollutkaan.
– Näin toimittiin vuosikausia. Syntyi ikään kuin maan tapa, joka oli mahdollista, koska työeläkeyhtiöt eivät sitä juuri valvoneet, Pentikäinen kuvaa.
Pykälien mukaan yrittäjän eläkemaksu on pitkään määritelty pääsääntöisesti yrittäjän liikevaihdon ja saman alan palkansaajan mediaanipalkan perusteella.
Kaavamainen laskutapa on Hanénin mukaan merkinnyt monelle yrittäjälle liian kovaa eläkemaksua yrityksen maksukykyyn suhteutettuna. Hanénin mukaan se voi olla erityisesti aloittavien yrittäjien ja startupien ongelma, koska tuloja voi alkuvaiheessa kertyä niukasti tai ei ollenkaan.
Heikko taloustilannekin vähentää asiakkaita ja sitä kautta tuloja.
Tyypillisesti pienituloinen yksinyrittäjä, kuten hieroja tienaa noin 2 000 euroa kuukaudessa bruttona. Nykyjärjestelmän mukaan hänen pitäisi maksaa siitä YEL-eläkemaksua noin 600 euroa kuukaudessa.
– Jokainen ymmärtää, että parin tonnin kuukausituloista on aika paha maksaa 600 euroa kuukaudessa säännöllisesti joka ikinen kuukausi oli oikeasti tuloja tai ei, Hanén sanoo.
Yrittäjät ovat käytännössä maksaneet selvästi vähemmän, esimerkiksi 200-300 euroa kuussa, koska sen suurempaan eläkemaksuun ei ole ollut varaa.
– Tämä on johtanut tietenkin alivakuuttamiseen, mikä on oikeasti tosi iso ongelma sekä valtion että yksilön näkökulmasta, Hanén sanoo.
Yrittäjälle se tarkoittaa Hanénin mukaan huonoa eläkettä ja surkeaa sosiaaliturvaa, kun maksetaan liian pieniä maksuja. Esimerkiksi kampaamoyrittäjän eläke voi jäädä vajaaseen 2000 euroon kuussa eli alle palkansaajan keskieläkkeen.
– Valtion näkökulmasta nykytilanne taas tarkoittaa sitä valitettavaa asiaa, että valtion pitää joka vuosi maksaa 500 miljoonaa euroa eläkkeellä olevien yrittäjien eläkkeitä.
Näin maksuja mahdollisesti muutetaan
1) Maksut todellisten tulojen mukaan. Jos tässä kuussa yrittäjän tulot ovat nolla, eläkemaksua ei makseta. Jos ensi kuussa yrittäjä saa 10 000 euron tulot, eläkemaksut maksetaan sen mukaan.
Hanénin mukaan tämä olisi reiluin vaihtoehto.
2) Maksut todellisten tulojen mukaan, mutta pohjalla on jonkinlainen minimimaksu.
3) Pelkkä minimimaksu, jonka päälle yrittäjä saa valita itselleen mieluisimman eläketurvan.
– On oikein, että yrittäjätkin maksavat eläkemaksua, mutta sen pakollisen vakuuttamisen alarajan yläpuolella yrittäjällä pitäisi olla mahdollisimman suuri vapaus päättää itse oma eläkemaksunsa ja sitä kautta oma eläketurvansa ja sosiaaliturvansa taso, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.
– Tiedämme, että tämä malli olisi hyvin laajalti yrittäjäkunnan mieleen.
Videolla Suomen hiusyrittäjien puheenjohtaja Sini Silfvenius-Bart kertoo yrittäjille sopivasta mallista eläkemaksuksi:
Iso kysymys: miten yrittäjän tulot määritellään?
Hallitus linjasi puoliväliriihessään jo raameja uudistukselle. Muutokset tulisivat voimaan vuonna 2029: ”Valmistellaan YEL-järjestelmään muutoksia siten, että yrittäjien eläkemaksu määräytyy nykyistä selkeämmin yrittäjän todellisten tulojen mukaan.”
Hanén on tyytyväinen linjaukseen, Pentikäinen ei.
– Ratkaisulla on varmaan hyvä tarkoitus, mutta se herättää todella ison kysymyksen siitä, mitä ovat yrittäjän todelliset tulot, Pentikäinen kysyy.
– Miten esimerkiksi osakeyhtiöyrittäjällä huomioidaan osinkotulot. Ovatko ne osa todellisia tuloja, ja jos niistä pitää ruveta maksamaan eläkemaksuja, niin tässä uhkaa tämmöinen eläkemaksupommi monia yrittäjiä, Pentikäinen huomauttaa.
Pentikäisen mielestä tähän pitää saada tolkku ja selvyys mahdollisimman nopeasti.
Selvityshenkilö Jukka Rantalan on määrä saada selvityksensä valmiiksi marraskuun loppuun mennessä.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella
Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostilla osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.