Hallituksen päätös kaavamaisen työhuonevähennyksen poistamisesta osuu todennäköisesti satoihintuhansiin veronmaksajiin, sillä se on ollut yksi suosituimmista verovähennyksistä.
Vuonna 2023 kaavamaista työhuonevähennystä sai noin 350 000 veronmaksajaa.
Etenkin pääsääntöisesti etätöitä tehneiden on kannattanut hakea työhuonevähennystä, joka vähentää ansiotuloista maksettavien verojen määrää.
Vähennyksen suosio kasvoi rajusti koronavuosina, eikä ole laskenut sen jälkeen.
Vuonna 2024 kaavamainen työhuonevähennys oli enimmillään 960 euroa, mikäli työntekijä on tehnyt vuoden aikana etätöitä yli puolet työpäivistään.
Vähennyksen poisto iskeekin erityisesti kotoa etätöitä tekeviin. Lisäksi se voi mitätöidä veronkevennysten vaikutuksia erityisesti pieni- ja keskituloisilla.
Työhuonekuluja voi jatkossakin vähentää – mutta mutkikkaammin
Hallitus ei ole kuitenkaan poistamassa todellisten kulujen mukaan tehtävää työhuonevähennystä.
Se on kuitenkin mutkikkaampaa kuin kaavamaisen vähennyksen hyödyntäminen, sanoo Verohallinnon johtava asiantuntija Kaija Selkäinaho.
Todellisissa kuluissa pitää esittää luotettava selvitys, jonka tekeminen on mutkikkaampaa kuin kaavamaisen vähennyksen hyödyntäminen. Tällöin pitää olla myös tositteet ja laskelmat kaikista kuluista, Selkäinaho kuvaa.
Käytännössä kotona etätöitä tekeville on lähtökohtaisesti myönnetty kaavamainen työhuonevähennys, kun taas todellisten kulujen mukaan tehtävää vähennystä ovat käyttäneet pääasiassa he, jotka vuokraavat työtilan oman kotinsa ulkopuolelta.
Tämä johtuu siitä, että etätyön osuutta oman kodin vuokrasta tai sähkönkulutuksesta on kuitenkin vaikea eritellä ja todistaa, minkä vuoksi kotona etätyötä tekeville kaavamainen työhuonevähennys on ollut hyvä keino.
– Kaavamaisen työhuonevähennyksen vaatiminen ei edellytä, että kotona olisi muusta asunnosta erillinen työhuone tai työtila varattuna työskentelyä varten. Kaavamaisen työhuonevähennyksen suuruuteen vaikuttaa kotona tehtävän työn määrä, Selkäinaho kertoo.
Kuinka isosta muutoksesta on kyse?
Jo useiden vuosien ajan valtaosa työhuonevähennyksen saajista on saanut kaavamaista vähennystä sillä perusteella, että oli tehnyt etätöitä yli puolet työpäivistä.
Todellisten kulujen mukaan tehdyt vähennykset ovat kaksinkertaistuneet vuoden 2019 tilanteeseen verrattuna, mutta niiden suhteellinen osuus työhuonevähennysten kokonaismäärästä on pudonnut 20 prosentista 10 prosenttiin.
Määrä on siis ollut pieni verrattuna kaavamaisiin työhuonevähennyksiin, jotka ovat nyt poistumassa.
Verohallinnon Selkäinaho muistuttaa, että verottaja laskee automaattisesti jokaiselle palkkatulon saajalle 750 euron tulonhankkimisvähennyksen.
– Siten työhuonevähennyksestä hyötyy vain tämän rajan ylimenevältä osalta, Selkäinaho kertoo.
Lisäksi vähennyksestä tuleva todellinen rahallinen etu vaihtelee tulojen ja veroprosentin mukaan.
Jos etätyö on vähäisempää, sitä ei välttämättä kannata ilmoittaa verotuksessa ollenkaan, koska se ei todennäköisesti vaikuta lopputulokseen, ellei ilmoita samalla muita tulonhankkimismenoja.
Työhuonevähennys kuuluu tulonhankkimismenoihin, eli sen voi yhdistää muihin vähennyksiin, joita voivat olla työhuoneen lisäksi esimerkiksi työhön liittyvät välineet, ammattikirjallisuus tai vaikkapa nettiyhteys.
Vähennysten poistot vievät pienituloisten veroalen
Kun verovähennyksiä poistetaan, kehysriihessä päätettyjen veronkevennysten vaikutukset voivat osaksi mitätöityä pieni- ja keskituloisilta.
Kaavamaisen työhuonevähennyksen lisäksi hallitus on nimittäin poistamassa myös ammattiliittojen jäsenmaksun verovähennysoikeuden. Jos ay-jäsenmaksua ei voi vähentää verotuksessa, joutuu siitä usein maksamaan kolminumeroisen summan vuodessa.
Mikäli ay-jäsenmaksun ja työhuonevähennyksen poisto osuisi samoihin veronmaksajiin, niiden yhteisvaikutus söisi etenkin pieni- ja keskituloisilla suuren osan hallituksen kehysriihessä päätetystä ansiotuloveroalennuksesta.
Jos taas työhuonevähennyksen menettävät etätyöläiset päättävät palata takaisin työpaikoille, lisäisi se todennäköisesti myös heidän työmatkakulujaan. Orpon hallitus korotti vuonna 2024 matkakuluvähennyksen omavastuuosuutta 750 eurosta 900 euroon.
Työhuonevähennys oli vuonna 2023 neljänneksi suosituin erikseen haettava verovähennys. Yleisin vähennys on ay-jäsenyyden ja työttömyyskassan jäsenyyden verovähennys, joka on koskenut noin kahta miljoonaa ihmistä.
Suurin vähennetty määrä on sen sijaan tullut työmatkakulujen vähennyksistä. Matkakuluvähennys on toiseksi suosituin verovähennys. Vuonna 2023 sitä haki lähes 800 000 henkilöä.
Mitä kehysriihen päätökset tarkoittavat veronmaksajille? Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen arvioi asiaa Ylen aamussa 24.4.: