Opiskelijajärjestöt tyrmäävät ajatuksen maksullisista korkeakoulututkinnoista.
Hallitus päätti viime viikolla kehysriihessään, että korkeakoulututkinnon voisi jatkossa suorittaa myös avoimessa yliopistossa tai avoimessa korkeakoulussa. Lisäksi hallitus linjasi, että avoimet korkeakoulut voisivat päättää opintomaksuistaan nykyistä vapaammin.
Tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie (kok.) kertoo Ylelle sähköpostitse, että hallitus haluaa avata uusia kouluttautumismahdollisuuksia ja luoda työkaluja korkeakoulujen taloudellisen aseman vahvistamiseksi.
Päätösten käytännön vaikutukset ovat vielä auki.
– Avaus on rohkea. Toivon, että korkeakoulut lähtevät valmisteluun ennakkoluulottomasti.
Talvitien mukaan avoimen korkeakoulutuksen kehittämisestä on keskusteltu eri hallituskausilla ja korkeakoulujen välisissä työryhmissä.
Myös sivistysalan yksityisiä työnantajia edustava Sivistysala ry on esittänyt, että korkeakoulututkinnon voisi suorittaa myös avoimessa korkeakoulussa. Lisäksi Sivistysala ry on toivonut, että avoimet korkeakoulut voisivat päättää maksuistaan nykyistä vapaammin. Korkeakoulut ovat yhdistyksen jäseniä.
– Rohkeita, hankaliltakin tuntuvia ratkaisuja tarvitaan, jotta mahdollisimman moni voi päästä korkeakoulutukseen, Talvitie sanoo.
Opiskelijajärjestöt: kyseessä varakkaiden ohituskaista
Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) ja Suomen opiskelijakuntien liiton (SAMOK) mielestä hallituksen päätökset heikentävät koulutuksellista tasa-arvoa.
SYLin puheenjohtajan Anselmi Auramon mukaan maksullinen korkeakoulututkinto tarjoaisi varakkaille ohituskaistan päästä korkeakouluun illman todistusvalintaa tai pääsykoetta. SAMOKin puheenjohtaja Julia Väänänen on samaa mieltä.
– On hyvin huolestuttavaa, että avoimesta korkeakoulusta voisi hankkia tutkinnon, jos vain on tarpeeksi rahaa, Väänänen sanoo.
Väänänen pelkää myös, että taloudellisesti tiukilla olevat korkeakoulut siirtäisivät resursseja ilmaisesta tutkintokoulutuksesta maksulliseen avoimeen korkeakoulutukseen.
– On vaikea nähdä, että tämä tukisi korkeakoulujen perusrahoituksella tehtävää työtä eli tavallista tutkintokoulutusta.
Myös Auramo uskoo, että maksullinen korkeakoulutus voisi näyttäytyä korkeakouluille mahdollisuutena paikata pienenevää perusrahoitusta.
Hallitus on päättänyt leikata korkeakoulujen perusrahoituksesta 65 miljoonaa euroa seuraavan kolmen vuoden aikana. Lisäksi se leikkaa korkeakoulutuksesta 52,7 miljoonaa euroa osana opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan säästöjä.
Sekä Anselmi Auramo että Julia Väänänen korostavat, että maksuton korkeakoulutus on arvo, josta Suomen tulisi pitää kiinni.
– Koulutuksen on oltava maksutonta. Tämä on väärä suunta, Auramo sanoo.
Näin Jyväskylän yliopiston opiskelijat kommentoivat hallituksen suunnitelmia maksullisesta korkeakoulututkinnosta