Vallanjako vaalien jälkeen etenee kunnissa vaihtelevalla vauhdilla.
Ketkä nousevat kaupunginhallitukseen, kuka valitaan valtuuston puheenjohtajaksi?
Tavallisesti puolueet pyrkivät jakamaan luottamuspaikat vaalituloksen mukaisessa järjestyksessä. Suurimmat valitsevat ensin.
Toisinaan valtaa jaetaan uusiksi teknisillä vaaliliitoilla. Näin jopa vaalivoittajat voivat jäädä nuolemaan näppejään.
Näin kävi tällä kertaa esimerkiksi Porissa, jossa vaalien suurvoittaja SDP jätettiin kakkosviulun soittajaksi porvarivihreän vaaliliiton turvin.
Vaalien kakkonen kokoomus pääsi pienempien ryhmien tuella nappaamaan itselleen painavimman nuijan kaupunginhallituksen pöydän päässä.
Imatralla taas valtaisan vaalivoiton saanut, kaupungin toiseksi suurimmaksi ryhmäksi noussut vihreät jätettiin teknisellä liitolla keskeisten paikkojen ulkopuolelle.
Evijärvellä vaalivoittaja perussuomalaiset on kohdannut esteitä paikkaneuvotteluissa keskustan, kokoomuksen, kristillisdemokraattien ja sosialidemokraattien teknisen liiton vuoksi.
Liitoista kärsineet osapuolet ovat olleet tuohduksissaan.
”Tavallaan vääristää” vaalitulosta
Tampereen yliopiston kunta- ja aluejohtamisen dosentti Ari-Veikko Anttiroiko sanoo suoraan, että teknisissä vaaliliitoissa on kyse puolueiden poliittisen vallan kasvattamisesta.
– Jos paikkajaosta ei saada valtuustossa muuten sovittua, mennään äänestykseen. Etenkin pienet puolueet voivat äänestyksessä hyötyä panemalla hynttyyt yhteen ja muodostamalla vaaliliiton. Siinä on vähän sellaista pelin politiikan tuntua, Anttiroiko sanoo.
Pieni puolue, joka muuten olisi jäänyt rannalle, voi teknisessä vaaliliitossa saada tärkeän paikan kunnanhallituksessa. Vaalivoittaja, joka on liiton ulkopuolella, voi jäädä ilman raskaimpia salkkuja.
Eikö sellainen vääristä vaalitulosta?
– Kyllä se tavallaan vääristää.
Jotain hyvääkin
Täysin Anttiroiko ei teknisiä vaaliliittoja tyrmää.
– Edustuksellinen demokratia ei koskaan palaudu pelkästään vaaleihin, vaan siihen kuuluvat myös neuvottelut ja vaalien jälkeinen poliittinen toiminta.
Mahdollisena hyvänä puolena Anttiroiko mainitsee sen, että myös pienillä valtuustoryhmillä on paremmat mahdollisuudet päästä mukaan luottamuspaikkajakoon. Niin sanottu pluralismi lisääntyy.
Lisäksi järjestelmä on joustavampi, kun puolueilla on enemmän neuvotteluvaraa.
– Jollain paikkakunnalla joidenkin puolueiden yhteistyö voi toimia paremmin kuin jollain toisella paikkakunnalla, valtakunnan politiikasta puhumattakaan. Tällaisten paikkakuntakohtaisten erojen huomioon ottaminen voi olla helpompaa, kun on mahdollisuus esimerkiksi teknisiin vaaliliittoihin, Anttiroiko sanoo.
Hän toteaa, että kuntapoliitikoille voi tulla enemmän pelivaraa miettiä toimintaansa esimerkiksi henkilökemioiden ja tulevan valtuustokauden työskentelyn kannalta.