– Minä haluan työskennellä metsässä ja jatkaa työntekoa Suomessa, sanoo Vadym Klymenko, joka puhuu jo melko varmaa suomea.
Myös kurssitoveri Vladyslav Schurovilla on selkeä näkemys, mitä hän kurssin jälkeen haluaa.
– Haluan töihin suomalaiseen metsäalan yritykseen.
Klymenko ja Schurov ovat osa viidentoista ukrainalaisten ryhmää, joka aloitti tänä keväänä metsurin opinnot Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistossa Saarijärvellä.
Kurssia vetävä lehtori Päivi Kaipomäki kertoo, että Saarijärven koulutus on saanut alkunsa myös seudun metsäalan yritysten toiveista. Kyseessä on kokeilu, jota Kaipomäki kutsuu sisäänheittokoulutukseksi.
– Tavoite on, että ukrainalaiset opiskelijat saisivat sekä kokemusta että perustietoja suomalaisesta metsänhoidosta ja jo työllistyneet pärjäisivät paremmin käytännön töissä, Kaipomäki sanoo.
Työvoimalle on akuutti tarve.
Toni Pajula, puheenjohtaja METO-metsäalan yrittäjät
Metsäalan yrityksissä huono työvoimatilanne tiedetään. Ulkomailta Suomeen tulevien työntekijöiden määrät ovat viime vuosina olleet kasvussa.
– Työvoimalle on akuutti tarve. Alalle on avautumassa eläköitymisen takia satoja työpaikkoja, ja niihin tarvittaisiin työntekijöitä, toteaa metsäalan yrittäjien yhdistyksen puheenjohtaja Toni Pajula.
Saarijärven koulutus on kokeilu, jolle on tarvetta myös laajemminkin. Tämä selviää Metsämiesten säätiön rahoittamasta tuoreesta selvityksestä, joka tukee Pajulan arviota lisäkoulutuksen tarpeesta.
– Yrittäjänä toivon, että opetetaan käytännön asioita ja sitä, miten niitä suomalaisessa metsässä laadukkaasti toteutetaan, Pajula sanoo.
Tapion asiantuntija Ari Nieminen toteaa, että Suomi on metsätaloudessa käymässä Ruotsin tietä.
Ruotsissa valtaosa metsissä työskentelevistä on jo ulkomaalaistaustaisia.
Niemisen arvion mukaan työvoimaa tarvitaan niin paljon, etteivät Suomessa syntyneet yksinkertaisesti riitä työvoiman tarvetta täyttämään.
Niemisen arvion mukaan seuraavien viiden vuoden aikana tarvitaan 12 000–14 000 työntekijää. Yksittäisistä ammattilaisista suurin tarve on metsureista: heitä tarvitaan arviolta 3 600 lähivuosina.
Niemisen mukaan koulutuksella on myös tarvetta, koska ulkomailta Suomeen töihin tulevilla on alan yrittäjien mukaan usein puutteita tietotasolla, vaikka teknistä osaamista ja taitoja olisikin.
– He tulevat usein erilaisesta työkulttuurista. Suomessa tärkeitä asioita ovat työnantajan ja työntekijän oikeudet ja velvollisuudet sekä työturvallisuus, hän sanoo.
Uutta voivat olla myös suomalaiseen metsäsertifiointiin ja luonnonhoitoon liittyvät tiedot ja taidot.
Niihin myös Saarijärvellä opiskelevat ukrainalaiset ovat jo päässeet tutustumaan. Osa myös harkitsee oman metsäalan yrityksen perustamista.
– Haluan päästä työskentelemään Suomessa ja Suomen hyväksi. Oman yrityksen perustaminen voisi olla hyvä idea. On toki opittava vielä lisää ja toivon, että voisin saada suomalaisilta apua myös yrityksen perustamisessa, kertoo kurssilaisista Artem Vorona.