Puun alkuperästä kertova vastuullisuussertifikaatti PEFC saa kovaa kritiikkiä jopa metsäalan sisältä.
Etenkin Itä-Suomessa on havaittu, että osa yrityksistä ei maksa istutus- ja raivaustöitä tekeville kausityöntekijöille asianmukaista palkkaa ja lisiä tai järjestä riittävää työterveyshuoltoa.
Tämä tuskin vaikuttaa PEFC-sertifikaattiin, sanovat lähteet Ylelle.
– Sosiaalisten kriteerien rikkomisesta ei ole seurannut tähän mennessä kenellekään mitään. Kaikesta on päässyt aina selittämällä läpi, sanoo alueellisessa metsäsertifiointitoimikunnassa Teollisuusliittoa edustava Lasse Vertanen.
Vertanen toimi ennen eläkkeelle jäämistään 40 vuotta UPM:n luottamusmiehenä. Hänen lisäkseen toimikunnissa istuu esimerkiksi Maataloustuottajien keskusliiton ja isojen metsäyhtiöiden edustajia.
Toimikuntien tehtävänä on pyytää selvityksiä tarkastajien havaitsemista laiminlyönneistä ja arvioida, mitä niiden korjaamiseksi pitäisi tehdä.
– Siellä käsitellään vain mitä on tapahtunut. Järjestelmä ei ratko ongelmien juurisyitä.
Kestävän metsätalouden yhdistys KMY:n toiminnanjohtaja Kaisa Kettusen mukaan tarkoituksena ei ole määrätä rangaistuksia vaan kehittää toimintamalleja.
PEFC:hen kuuluminen on vapaaehtoista, ja perusajatuksena on virheistä oppiminen.
– Kun ohjeistetaan toimijoita oikeista käytännöistä, vastaavat tapaukset voidaan ehkäistä tulevaisuudessa.
Tutkija: ”Systeemi on rikki”
Yliopistonlehtori Panu Halme Jyväskylän yliopistosta on perehtynyt erityisesti arvokkaita luontokohteita koskeviin laiminlyönteihin.
Hänen mielestään PEFC-sertifikaatin ongelmat johtuvat siitä, että mukana on lähinnä metsäalan toimijoita.
Toisessa kansainvälisessä metsäalan sertifikaatissa FSC:ssä myös luonnonsuojelujärjestöillä ja ammattiliitoilla on vahva sananvalta.
– Systeemi on rikki, siitä puuttuu ulkopuolisuutta. Auditoijat ovat sertifiointijärjestelmän itsensä palkkaamia. Jos auditoija on tiukka, niin miksi he palkkaisivat saman uudelleen.
Auditoinnit eli arvioinnit suorittaa ulkopuolinen yritys. Työ sisältää muun muassa työmaakäyntejä, suurten metsänomistajien haastatteluita ja viranomaisten raportteihin tutustumista.
Virkamiehet: taloudelliset seikat jyräävät
PEFC-sertifikaatin kriteerit laatii kansallinen työryhmä. Kaudella 2019–2021 siihen kuului 65 toimijaa, jotka edustavat pääasiassa metsäalaa.
Suomen ympäristökeskus Syke, ely-keskusten ympäristöala, saamelaiskäräjät ja Paliskuntain yhdistys erosivat ryhmästä keväällä 2021, eivätkä allekirjoittaneet standardin lopullista luonnosta.
Syken ja ely-keskusten mukaan syynä oli muun muassa se, että ekologinen ja sosiaalinen kestävyys ohitettiin työryhmässä toistuvasti vetoamalla taloudellisiin vaikutuksiin.
Ekologista kestävyyttä edistäviä näkökulmia oli standardityöryhmässä erittäin vaikea saada huomioiduksi, koska PEFC-sertifioinnin kehittämistyöryhmä koostuu pääasiallisesti metsätaloustoimijoista.
Ely-keskuksen perustelumuistio PEFC-työryhmästä poistumiselle
Määräaikaisia erottamisia
Vaikka metsäalalla on tapahtunut selviä rikkeitä ja jopa rikoksia, kukaan suomalainen toimija ei ole toistaiseksi menettänyt PEFC-sertifikaattiaan.
Kriitikoiden mielestä se tekee sertifikaatista epäuskottavan.
– Järjestelmä on luotu markkinoinnin tueksi, sanoo Lasse Vertanen.
Kestävän metsätalouden yhdistys KMY:n toiminnanjohtaja Kaisa Kettunen kertoo, että sertifikaatista on erotettu määräajaksi muutama toimija.
Kettusen mukaan erottamisen syyksi eivät riitä auditoinneissa havaitut poikkeamat eli puutteet, vaan kyseiset metsänomistajat tai yritykset ovat toimineet merkittävästi tai toistuvasti vastoin sertifikaatin vaatimuksia.
– Mikäli poikkeaman aiheuttaneella toimijalla on tahtotila ja valmius kehittää toimintaansa, pysyy se ryhmässä mukana.
Vertasen mielestä ongelma on juuri tämä: riittää, että toimija pahoittelee tapahtunutta ja lupaa parantaa toimintaansa.
– He sanovat, että ”meillä on jatkuva parantamisen malli”, ja vaihtavat firman, jolta ostavat metsätyön, sanoo Lasse Vertanen.