Läpsystä vaihto.
Näin oululainen Elina Asamäki, 38, kuvailee perheensä arkea tällä hetkellä.
Asamäki ja hänen puolisonsa työskentelevät sairaanhoitajina aikuisten teho-osastolla Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella (Pohde).
Työtä tehdään kolmessa vuorossa: aamulla, illalla ja yöllä.
Perheessä on kolme pientä lasta.
Aiemmin pariskunta pystyi suunnittelemaan vuoronsa niin, että he olivat töissä ja vapaalla kutakuinkin samoihin aikoihin. Tämä helpotti lastenhoitoa, perhe-elämää ja kokonaiskuormitusta ylipäänsä.
Kaikki muuttui helmikuussa.
Tuolloin osastolle tuli käyttöön Tytti-työvuorosuunnitteluohjelma.
Asamäki on yksi niistä yli 300 henkilöstä, jotka vastasivat, kun Yle kysyi lukijoiden kokemuksia Pohteella käyttöönotetusta Tytti-työvuorosuunnittelusta.
Tässä jutussa olevat sitaatit ovat Ylen saamia vastauksia. Yle on ollut yhteydessä kaikkiin jutussa esiintyviin henkilöihin.
Tytti tekee surkeita työvuoroja: iltavuorosta yhden päivän vapaalle ja sitten aamuvuoroon. Elämää ei voi enää suunnitella ollenkaan. Aiemmin työt eivät väsyttäneet, mutta nyt väsyttää, kun ei ehdi palautua.
Sanna Savela, kätilö
Tytti otettiin käyttöön väkisin, vaikka hoitohenkilökunta vastustaa sitä voimakkaasti. Miksi toimivasta työvuorosysteemistä vaihdetaan huonoon ja työtyytyväisyyttä merkittävästi alentavaan systeemiin?
Annukka Virranniemi, sairaanhoitaja
Yhteisöllisestä suunnittelusta siirryttiin Tyttiin
Aiemmin Elina Asamäen työpaikalla oli käytössä niin sanottu yhteisöllinen työvuorosuunnittelu.
Vuosien ajan hoitajat suunnittelivat työvuoronsa yhteistuumin ja esihenkilö tarkisti listat.
Nyt työntekijä jättää Tytti-ohjelmaan kuusi toivetta, joista kolmea priorisoidaan.
Muutos on ollut radikaali Asamäen perheessä.
– Ennen oli mahdollisuus ennakoida, millainen työvuorolista tulee. Nyt ennakoitavuus on hävinnyt, ja se lisää epävarmuutta. Pohjanoteeraus oli kun puolison kanssa oli kolme yhteistä vapaata kolmen viikon aikana.
Vanhempien työvuorot sanelevat perheen arkea. Epävarmaa on esimerkiksi se, kuinka paljon hoitopäiviä perheen yksivuotias tarvitsee päivähoidossa. Tästä syystä heidän on ollut pakko ottaa täydet 20 hoitopäivää.
– Niitä sitten käytetään, mitä käytetään. Emme ole saaneet selkoa, minkä verran oikeasti tarvitsisimme.
Asamäen mielestä työntekijöiden laajempia toiveita pystyttiin aiemmin huomioimaan paremmin. Yksi saattaa haluta aamupainotteisia vuoroja, toinen ilta- tai yöpainotteisia.
Henkilöstö kritisoi Tytti-työvuorosuunnittelua jo viime syksynä. Asiasta tehtiin aluevaltuustolle myös valtuustoaloite. Se ei kuitenkaan edennyt käsittelyä pidemmälle.
Lähes kaikki Ylelle kokemuksistaan kertoneet 300 henkilöä ilmaisivat turhautumistaan siihen, etteivät työntekijät pysty enää entiseen tapaan vaikuttamaan omiin työvuoroihinsa.
Asamäen tapaan myös monella muulla vastanneista on aiemmin ollut käytössä yhteisöllinen työvuorosuunnittelu.
Tytti suunnitteli kolmen viikon työt kahteen viikkoon. Erittäin raskas työputki, jonka jälkeen vapaat, jotka menevät lähinnä toipumiseen. Oman elämän hallinta hävinnyt tyystin. Jos olet toivonut ”ei aamuja”, on Tytti suunnitellut 3–4 aamuvuoroa putkeen.
Salla Henriksson, sairaanhoitaja
Vain muutama vastaajista sanoo, että Tytti on parantanut työvuorosuunnittelua tai se ei ole suuremmin vaikuttanut heidän elämäänsä.
Pohde perustelee tasapuolisuudella
Yksi syy Tyttiin siirtymiseen on ollut se, että aiempi yhteisöllinen työvuorosuunnittelu ei ollut tasapuolinen, sanoo Pohteen johtajaylihoitaja Merja Meriläinen.
– Osalle yhteisöllinen työvuorosuunnittelu tarkoitti, että he saivat kaikki toiveensa läpi, mutta toiset eivät saaneet omia toiveitansa kuuluviin. Osa ihmisistä on antanut palautetta, että sääntöjen yhdenvertaisuus on nyt helpotus.
Meriläinen tuo esiin, että Tytin avulla pyritään myös takaamaan potilashoitoon tasalaatuinen ja tarvittava osaaminen.
– Toisaalta se on tärkeä myös henkilökunnan työhyvinvoinnin kannalta, että voi luottaa siihen, että paikalla on kollegoita, jotka osaavat neuvoa tiukoissa tilanteissa.
Tytti ei osaa jakaa tasaisesti esimerkiksi viikonlopputöitä. Vuorotyölisät ja pyhälisät ovat vuorotyön yksi tärkeä positiivinen puoli. Tytin myötä työssäjaksaminen on heikentynyt.
Eija Matero, sairaanhoitaja
Olen joutunut luopumaan ainoasta säännöllisestä harrastuksestani. Töistä palautuminen on todella haastavaa, kun mitään ei voi ennakoida eikä suunnitella Tytin takia. Rakastan hoitoalaa ja työkavereitani, mutta välillä käy mielessä, pitäisikö mennä yksityiselle töihin.
Anna-Reeta Korhonen, sairaanhoitaja
Hoitajat kokevat työhyvinvoinnin heikentyneen
Ylen saamissa vastauksissa korostuu huoli omasta ja työkavereiden jaksamisesta.
Moni kokee menettäneensä tunteen elämänhallinnasta.
Sairaanhoitaja Elina Asamäen mukaan Tyttiin siirtyminen on heikentänyt merkittävästi hyvinvointia työyhteisössä.
– Tuntuu, että työntekijöitä ei arvosteta, kun meille on tehty tällainen huononnus. Meiltä on vain otettu pois jotain, emmekä ole saaneet mitään tilalle.
Kuuntele, miten johtajaylihoitaja kommentoi Ylen saamia kokemuksia Tytti-työvuorosuunnittelun kuormittavuudesta:
Elina Asamäki sanoo tietävänsä, että hänen omat esihenkilönsä pyrkivät tarvittaessa korjaamaan työvuorolistoja.
Muutos aiempaan on kuitenkin tuntunut kuormittavalta ja kurjalta.
Meillä onneksi esimies pyrkii katsomaan listoja Tytin optimoinnin jäljiltä. Osa esimiehistä käyttää aikaa rivien korjailuun, osa ei. Tavoitteena ollut listansuunnittelijan ajan säästyminen ei ole totta.
Mervi Kauppila, lähihoitaja, Super ao 208 puheenjohtaja
Työvuorolistojen julkaisun jälkeen alkaa ”vuorojenvaihtomarkkinat”, joita varten työpaikalla on oma Whatsapp-ryhmäkin. Todella stressaavaa monelle.
Tarja Kontio, sairaanhoitaja
Asamäki huomauttaa, että asia ei koske ainoastaan lapsiperheitä, vaan kaikkia Pohteella työskenteleviä hoitajia.
– Kaikilla on omia harrastuksia, voi olla iäkkäitten vanhempien hoitamista ja muuta. Meillä hoitotyötä tekevilläkin on muuta elämää.