Hyvin pukeutunut nuori mies käyskentelee sovittuun paikkaan etuajassa.
Matias Marttisella on aikaa pysähtyä silittämään koiraa Vanhan Rauman keväisellä kadulla.
Kokoomuksen toisen kauden kansanedustaja aloitti tiistaina työministerinä tilanteessa, jossa hallituksen työllisyystoimet joutuvat kovalle koetukselle.
Visusti yksityisyyttään varjeleva raumalainen on mysteeri jopa monille äänestäjilleen.
Millainen mies on Matias Marttinen?
Poliittinen herääminen
Matias Marttinen täyttää kesäkuussa 35 vuotta ja tiedostaa ajautuneensa vastuullisiin tehtäviin melko nuorena.
– Olen vielä kymmenenkin vuoden kuluttua poliitikoksi nuori, Marttinen sanoo.
Hän astuu kahvilaan Vanhan Rauman ytimessä ja tervehtii kohteliaasti potentiaalisia äänestäjiään. Hän on ehtinyt harjoitella poliitikolle sopivaa käytöstä jo lähes parikymmentä vuotta.
Poliittinen herääminen tapahtui vuonna 2006.
Teini-ikäinen Marttinen seurasi vaikuttuneena, kuinka Sauli Niinistö haastoi suositun Tarja Halosen presidentinvaaleissa. Niinistön ja puolueen puheenjohtajan Jyrki Kataisen johdolla kokoomuslaiset puhuivat paljon nuorista ja työnteon kannustavuudesta. Tämä oli ainakin 15-vuotiaan nuorukaisen kokemus. Niinistön kampanja teki häneen vaikutuksen.
– Se oli minulle lähtölaukaus ja hakeuduin Rauman kokoomusnuoriin. Meillä kotona ei puhuttu politiikasta, mutta oli hyvin selvää, että haluan liittyä kokoomukseen, Marttinen muistelee.
Kaksi vuotta myöhemmin hän oli ehdolla kuntavaaleissa, mutta tuli valituksi Rauman kaupunginvaltuustoon vasta seuraavissa vaaleissa keväällä 2012.
”Mittatilauspuku päällä syntynyt”
Rauman kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kalle Leppikorpi (sd.) on seurannut Matias Marttisen askelia päätöksenteossa jo useamman yhteisen valtuustokauden ajan.
Leppikorpi pitää Marttista synnynnäisenä edunvalvojana, jolla on tarkka kokonaiskuva siitä, miten yhteiskunnallista vaikuttamista tehdään.
Hän on vaikuttunut siitä, kuinka hallittua ja määrätietoista Marttisen poliittinen toiminta on nuoresta saakka ollut.
– Olen hänelle joskus henkilökohtaisesti sanonut, että olet varmaan mittatilauspuku päällä syntynyt, Leppikorpi veistelee.
Toisaalta hän ei pidä Marttista tyypillisenä poliitikkona.
– Tyypillinen poliitikko puhuu enemmän kuin toteuttaa, mutta Matias tekee päinvastoin. Hän ei kokemukseni mukaan aja maalin eteen, ryntäile tai pröystäile.
Myös Satakunnan maakuntajohtaja ja SDP:n ex-kansanedustaja Kristiina Salonen kuvailee Marttista jääkiekkovertauksin.
– Hän ei mene kyynärpäät edellä, mutta tietää ne paikat, mistä maalit tehdään.
Salonen viittaa siihen, että nuori raumalainen osaa hakeutua sellaisiin pöytiin, joissa päätöksiä tehdään. Viimeksi hän oli vaikuttamassa rahoituksen löytymiseen hallituksen puoliväliriihestä Rauma–Kokemäki-välisen henkilöjunaliikenteelle.
Marttinen pääsi eduskuntaan vasta kolmannella yrittämällä vuonna 2019. Jos läpimeno eduskuntaan ei olisi onnistunut, ottaisi työministerin salkun nyt joku toinen. Marttinen olisi hyvin todennäköisesti jättänyt – ainakin kansallisen – politiikan taakseen.
– Jos en olisi tullut valituksi, olisin varmasti suunnannut politiikasta johonkin toisaalle.
Puoluetoveri muistaa yhden hermostumisen
Satakunnan kokoomuksen entinen piirisihteeri Raija Turpela luonnehtii Marttista loputtoman kärsivälliseksi. Pitkän ystävyyden aikana hän on ainoastaan kerran nähnyt Marttisen hermostuneen oloisena.
– Se oli jossain Suomi-areenan keskustelussa, kun Matias pyöritteli tuskastuneena päätään Krista Kiurun (sd.) pitkän puheenvuoron aikana, Turpela kertoo.
Marttinen muistelee Turpelan mainitseman tapauksen liittyneen oppositiopoliitikon hiillostukseen nykyhallituksen leikkauksista.
– Sanoin silloin keskustelussa Kiurulle, että kun olet itse neuvotellut kuuden miljardin sopeutuspaketin ja saanut sen hallituksessa läpi, niin voidaan sitten palata asiaan.
Hän haluaa kuitenkin korostaa, että on erittäin hyvissä väleissä myös Krista Kiurun kanssa.
Yle-työryhmä uran vaikein rasti
Toisella kansanedustajakaudellaan Matias Marttinen on noussut kokoomuksen eturiviin eduskuntaryhmän puheenjohtajana.
Hän on ollut otsikoissa vedettyään talouden isoja säästöjä valmistellutta työryhmää ja parlamentaarista Yle-työryhmää.
Varsinkin Yle-työryhmän vetäminen oli vaativa tinki.
– Se on ollut neuvottelutöistä kaikkein vaativin urallani. Pidimme 34 kokousta ja saimme mukaan kaikki ryhmät vasemmistoliitosta perussuomalaisiin. Siitä tuli haurain koskaan rakentamani kompromissi ja uskoni oli koetuksella monta kertaa, Marttinen toteaa.
On perusteltua olettaa, että kunnianhimoisen ja tiukoissa neuvotteluissa marinoituneen poliitikon tavoitteena on joskus olla puolueensa puheenjohtaja. Asiaa kysyttäessä Marttinen nostaa suojaustaan.
– Ymmärrän, että toimittajat kysyvät tätä, mutta ainoa tavoitteeni on nyt hoitaa alkavaa ministerintehtävää niin hyvin kuin mahdollista.
Yksityiselämä pysyy piilossa
Matias Marttisesta on hyvin vaikea saada irti yksityiselämän asioita. Hän kertoo sen olevan täysin tietoinen ratkaisu.
– Olen poliitikkona ehdottomasti tällainen asiapentti. Siviilissä koen olevani toki paljon humoristisempi ja rempseämpi.
Voiko kansallisen politiikan korkeimmalle huipulle ja kenties puolueen johtoon etenemisen esteenä olla ”loputtoman kärsivällisen” miehen julkikuvan liiallinen harmaus?
Tavoilleen uskollisena Marttinen ei halua spekuloida asialla. Hän kuitenkin korostaa olevansa poliitikkonakin oma itsensä.
– Olen asioihin keskittynyt poliitikko enkä usko, että olisi kestävää esittää mitään muuta.