Raahen Laivakankaan kultakaivosyhtiön on hyvin hankala jatkaa toimintaansa menetettyään ympäristölupansa, arvioi Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela. Hän pitää Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ratkaisua lupien perumisesta erittäin harvinaisena eikä muista vastaavaa tapahtuneen yli 20-vuotisen uransa aikana.
– Sinänsä tuo päätös osoitti jämäkkää otetta viranomaisilta. Se kertoo siitä, että kaivostoimintaa, sen mahdollisuuksia, taloudellista kantokykyä, osaamista ja resursseja arvioidaan kokonaisuutena.
Raahen kultakaivos ei ole Kaivosteollisuus ry:n jäsenyhtiö.
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (AVI) perui kultakaivoksen omistavan Laiva Gold Oy:n Laivakankaan ympäristöluvat viime viikolla. AVI katsoo, että kaivosyhtiö on toistuvasti rikkonut ympäristölupamääräyksiä ja siten pilannut maaperää ja pohjavettä.
Kaivosyhtiö on ilmoittanut Ylelle, että se harkitsee valittavansa aluehallintoviraston päätöksestä. Valitusaika päättyy toukokuun lopussa.
– Aika näyttää, miten yhtiö tulee toimimaan ja miten hallinto-oikeus sekä mahdollisesti korkein hallinto-oikeus tähän suhtautuvat, Suomela sanoo.
Vakuusmäärät eivät riitä
Laivakankaan kultakaivoksen omistaja on vaihtunut useita kertoja, ja kaivostoiminta on ollut kokonaan keskeytyksissä helmikuusta 2022 lähtien.
Kaivosteollisuuden toiminnanjohtaja Pekka Suomela katsoo, että kultakaivos tarvitsee uutta otetta, lisää rahaa ja ehkä myös uuden toimijan, jotta sen toiminta voisi jatkua kestävästi. Myös ympäristörakenteet on korjattava.
– Malminetsintään pitää panostaa, jotta kaivoksella olisi elinmahdollisuuksia, Suomela lisää.
Hän arvioi, että aikaa kuluu vielä vuosia ennen kuin mitään tapahtuu. Rahaa ja aikaa tarvitaan myös siinä tapauksessa, että kaivosta aletaan viranomaisten johdolla sulkemaan. Suomela pitää todennäköisenä sitä, että kaivosyhtiön vakuudet eivät riitä kaivoksen lopettamisen jälkitoimenpiteitä varten ja veronmaksajat joutuvat osallistumaan talkoisiin.
– Raahen kaivoksen vakuudet ovat noin 4,5–5 miljoonaa euroa. On ikävää, että vakuuksia ei ole saatu korotettua. Tosin viranomainen olisi voinut vaatia vakuudet kuntoon.
”Vastaavia riskejä ei ole muilla”
Suomela kertoo, että isoilla kaivoksilla vakuudet ovat maailman huippuluokkaa. Kallein vakuussumma on hänen mukaansa Terrafamella, liki 400 miljoonaa euroa. Muilla isoilla kaivoksilla vastaava summa on 100–150 miljoonaa euroa ja keskisuurilla 50–100 miljoonan euroa.
Suomelan mukaan Raahen kaivoksen vakuusongelma juontaa ainakin osin juurensa siitä, että kaivoksen toiminta on ollut ajoittain poikki, eikä viranomaisilla ole ollut kunnollista keskustelukumppania. Hän ei usko, että Raahen kaivoksen kaltaista riskiä olisi Suomessa muilla kaivoksilla.
– Muut kaivokset ovat aktiivisessa viranomaisvalvonnassa. Vakuuksia on korotettu kaikilla kaivoksilla suhteessa niiden riskiin.