Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) X-tilillä julkaistiin 25. huhtikuuta hallituksen puoliväliriihtä koskeva video.
Yksi käyttäjä kommentoi julkaisuun, että Purra ”vittuili” perussuomalaisten äänestäjille.
Tähän Purran tililtä vastattiin: ”Jos yrittää v**lla, kannattaa opetella perusasiat.” Kyse oli ruoan arvonlisäveron muutoksista.
Poliitikkojen viestintä on karkeistunut ja polarisoitunut, mikä on samalla johtanut keskustelukulttuurin muutokseen.
Näin sanoo Tampereen yliopiston viestinnän professori Pekka Isotalus, jonka mukaan ilmiö liittyy etenkin populistiseen liikkeeseen, jossa asioita ilmaistaan tyypillisesti suoraan ja rujostikin etenkin sosiaalisessa mediassa.
Kommentin voi tulkita eri tavoilla
Purran kommenttia voi tarkastella muutamasta näkökulmasta. Ensinnäkin sitä voidaan pitää normirikkeenä, jonka eri ihmiset tulkitsevat eri tavoin.
Hyväksyttävän käytöksen rajat elävät jatkuvasti, Isotalus toteaa.
– Osa voi kokea sen positiivisena erottumisena niin sanotusta herrojen perinteisestä viestinnästä, että asetutaan kansan kanssa samalle tasolle. Sitten on varmasti paljon heitä, jotka katsovat, että tällainen käyttäytyminen ei ole ministerille sopivaa, hän sanoo.
Isotalus ajattelee, ettei kansalaisen ja poliitikon välinen suhde ole tällaisessa tilanteessa täysin tasavertainen.
– Näkisin sen ikään kuin ammatillisena suhteena, jossa toisella on enemmän vastuuta ja velvollisuuksia kuin toisella, kuten lääkärillä ja potilaalla tai pomolla ja alaisella. Se, että reaktio tulee poliitikolta, rikkoo käsityksiä siitä, mikä siinä asemassa on sopivaa.
Toisaalta viestin voi hänen mukaansa tulkita tavaksi kerätä huomiota sosiaalisessa mediassa, jossa poliitikot pyrkivät saamaan ääntään kuuluviin. Lisäksi viestin tyyli voi kertoa pyrkimyksestä aitouteen osoittamalla, että poliitikoillakin on tunteet.
– Viestistä ei välity, että se olisi ainakaan avustajan tekemä, vaan Purran itsensä, Isotalus sanoo.
Yleisellä tasolla Isotaluksen mielestä ei ole reilua sekään, että poliitikot joutuvat sietämään loputtomasti asiattomia kommentteja. Osa on luopunut sen pelossa jopa ehdokkuushaaveistaan vaaleissa.
Kunnioituksen tulisi toimia molempiin suuntiin.
– Jos oikeasti halutaan käydä kansalaiskeskustelua, se ei voi lähteä siitä lähtökohdasta, että toinen sietää mitä tahansa. Tämäkin tapaus oli ikään kuin vittuilu vittuiluun. Metsä vastaa kuten sinne huudetaan, Isotalus sanoo.
Mallia Yhdysvalloista
Sosiaalinen media on ollut tärkeä viestinnän väline poliitikoille maailmanlaajuisesti jo useamman vuoden ajan. Yksi esimerkki tästä on Yhdysvaltain presidentti Donald Trump.
– Kun hänet valittiin uudelleen, oli havaittavissa eurooppalaisittain, että samantyylinen viestintä levisi sellaisiin poliitikkoihin, jotka kannattavat samansuuntaisia ajatuksia kuin Trump, professori Pekka Isotalus toteaa.
Yle uutisoi jo tammikuussa, että niin sanottu trumpilainen viestintätapa on tehnyt somealustoista osan politiikkaa myös Suomessa.
– Mielestäni hänessä on paljon sellaista, mikä sopii somemaailmaan ja sitä ei ole yhtään lähdetty peittelemään: yksinkertaiset viestit, kärkäs retoriikka ja ajatus siitä, että asioita voi laukoa suoraan. Monimutkainen politiikan tekeminen jätetään somesta surutta muualle, poliittisen viestinnän tutkija Elisa Kannasto Seinäjoen ammattikorkeakoulusta kertoi jutussa.
Samaa vaikuttaa harrastavan Trumpin liittolainen ja maailman rikkain mies Elon Musk, jonka haistattelun kohteeksi suomalaismies joutui alkuvuonna kirjoitettuaan X:ään Muskia kritisoivan julkaisun.
Muskin vastaus siihen kuului: ”F u retard”. Ensimmäiset kirjaimet viittaavat englanninkieliseen haistatteluun fuck you ja jälkimmäinen sana on halventava ilmaisu vammaisesta henkilöstä.
Ylen aamussa 31. tammikuuta keskusteltiin siitä, millaisessa keskusteluympäristössä elämme: