Ainakin yhdestä asiasta monet hallituspuolueiden ja opposition edustajat ovat samaa mieltä: Kelan pääjohtajan valintaan johtanut prosessi epäonnistui pahasti.
Tehtävään valittiin lopulta yllättävien käänteiden jälkeen tiistaina HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen.
Tässä jutussa kerrotaan, mitkä seikat saattoivat kaataa tehtävään ennakkosuosikkina pidetyn työministeri Arto Satosen (kok.) ja kuinka Kelan pääjohtajavalinnasta tuli poliittinen peli.
Yle on haastatellut juttua varten pääjohtajan valinnassa mukana olleita ja tapahtumia muuten läheltä seuranneita poliitikkoja sekä pääjohtajan paikkaa hakeneita. Haastateltavat esiintyvät jutussa nimettömänä poliittisen tilanteen arkaluontoisuuden vuoksi.
Röyhkeä ja umpipoliittinen prosessi. Muun muassa näillä sanoilla haastateltavat kuvailevat Kelan pääjohtajan valintaa.
– Prosessin epäaitous ei ole kunniaksi Kelalle, eikä kansalaisten luottamukselle, Kelan pääjohtajahakuun itse osallistunut henkilö kertoo.
Hän ei halua nimeään julkisuuteen. Kelan pääjohtajan tehtävää haki 105 henkilöä. Haastateltava kokee, että pyrkimys epäpolitisoida Kelan pääjohtajavalintaa meni pahasti pieleen.
Kela-laki muuttui viime vuonna niin, että pääjohtajaa ei enää nimitä tasavallan presidentti, vaan Kelan valtuutetut Kelan hallituksen esityksen pohjalta. Tarkoitus oli vahvistaa valtuutettujen ja hallituksen valtaa. Valtuustossa kaikki ovat poliitikkoja. Hallitus puolestaan muodostuu muun muassa työmarkkinajärjestöjen edustajista, virkamiehistä ja etujärjestöjen ihmisistä, joilla osalla on puoluepoliittinen tausta.
Tämä vallanjako epäonnistui, sanovat useat haastateltavat.
Finnairin työtaistelulla rooli ratkaisevassa kokouksessa
Kelan hallituksen esitys pääjohtajaksi oli virkamiestaustainen Heli Backman. Ylen lähteet kertovat, että hallituksessa oli halua saada nimenomaan politiikan ulkopuolisia virkamiehiä ja asiantuntijoita mukaan kisaan.
Hallitus ei kuitenkaan saanut tahtoaan läpi valintaryhmässä, koska kahden haastateltavan mukaan hallituksen puheenjohtaja ja demarien taustavaikuttaja Vertti Kiukas ei päässyt ratkaisevaan kokoukseen mukaan. Kiukas oli poissa Finnairin työtaistelun peruman lennon takia.
Tämä saattoi selittää osaltaan sitä, miksi valintaprosessi lähti erikoisille jengoille.
– Henkilö, jota hallitus käytännössä yksimielisesti lopulta päätyi esittämään, ei päätynyt edes neljän parhaan joukkoon alun perin, yksi haastateltavista tiivistää.
Valintaryhmä koostui Kelan hallituksen ja valtuuston jäsenistä. Se päätyi pudottamaan Backmanin toiselta haastattelukierrokselta, jolle valittiin Lasse Lehtonen, Elina Pylkkänen, Annika Saarikko (kesk.) ja Arto Satonen (kok.).
Kelan valintaryhmä päätyi neljään nimeen, koska kokoomus ajoi useiden lähteiden mukaan Arto Satosta virkaan. Tämä puolestaan tarkoitti lähteiden mukaan sitä, että ”tasapuolisuuden nimissä” myös toinen poliitikko eli Annika Saarikko tuli valita jatkoon. Näiden lisäksi tilaa piti tehdä virkamiestaustaisille henkilöille.
Kelan hallitus päätti kuitenkin itsenäisesti haastatella Backmania ja päätyi suosittelemaan lopulta juuri häntä pääjohtajan tehtävään.
Kahden haastateltavan mukaan hallituksen tuki Backmanille johtui nimenomaan hänen pitkästä kokemuksestaan tehtävissä, jotka olisivat auttaneet häntä pärjäämään Kelan pääjohtajana. Backman työskentelee Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melan toimitusjohtajana, ja hän on työskennellyt muun muassa sosiaali- ja terveysministeriössä.
Jotakin tuesta kertoi se, että hallitus esitti äänin 8-1 Backmanin nimittämistä Kelan seuraavaksi pääjohtajaksi. Tiettävästi Kelan hallituksen jäsenistä ainoastaan Laura Åvall (kok.) äänesti Arto Satosen puolesta, koska pöytäkirjojen merkintöjen mukaan hän esitti virkaan Satosta. Åvall on kokoomuksen entinen erityisavustaja.
Valtuutettu: Hakijoiden osaamisesta ei kunnon keskustelua
Valtuutetut kuvaavat Ylen haastatteluissa pääjohtajan valintaa niin, että jokaisella puolueella oli oma suosikkinsa: kokoomus tuki Arto Satosta, keskusta Annika Saarikkoa, SDP Elina Pylkkästä ja perussuomalaiset Lasse Lehtosta.
Lopputuloksena prosessista tuli erittäin politisoitunut kuurupiilo, vaikka tarkoitus oli toinen.
Oppositiopuoluetta edustavan valtuutetun mielestä politisoituminen johti siihen, että ehdokkaiden osaamisesta juuri Kelan pääjohtajan tehtävään ei käyty kunnollista keskustelua missään vaiheessa.
– Halutaanko strateginen vai uudistava johtaja? Mitä haemme ja kuka pystyisi täyttämään tehtävän? Meillä ei ollut mitään tuollaista kunnollista sisältökeskustelua. Se kertoo mielestäni sen ilmeisimmän, että tämä oli poliittinen rekry, valtuutettu kuvaa.
Hallituspuoluetta edustava poliitikko sanoo olevansa samaa mieltä siitä, että kunnon keskustelu jäi käymättä. Hänen mukaansa syy on kuitenkin se, että pääjohtajavalinnasta vuodettiin niin paljon tietoa ulkopuolelle, mikä sulki suut.
Poliittiset jakolinjat kävivät selväksi hallituksen kokouksessa, jossa se teki esityksen valtuustolle seuraavasta pääjohtajasta. Kokoomuslainen Åvall kannatti tehtävään Satosta, keskustan entinen kansanedustaja Juha Rehula Saarikkoa ja perussuomalaisten entinen kansanedustaja Rami Lehto Lasse Lehtosta.
Kelan pääjohtajan paikkaa pidetään hyvin tärkeänä tehtävänä suomalaisen yhteiskunnan kannalta. Pääjohtajan kuukausipalkka on 20 000 euroa, ja hänet nimitetään seitsemäksi vuodeksi. Kelalla on yli 8 000 työntekijää.
– Kelan tuet ja palvelut vaikuttavat monen suomalaisen arjessa. Kyseessä on erittäin merkittävä rekrytointi, Kelan valtuutettujen puheenjohtaja Mira Nieminen (ps.) julisti aiemmin Kelan tiedotteessa.
Yhden haastateltavan mielestä valintaprosessin sotkuisuus tulee jättämään pitkän varjon pääjohtajan ylle, mikä voi vaikuttaa negatiivisesti Kelan toimintaan.
Kaatoiko ylimielisyys Satosen?
Pitkään pidettiin selvänä, että kokoomuksen työministeri Arto Satonen valitaan tehtävään.
Moni valtuutetuista ajatteli vielä ennen valtuuston ensimmäistä kokousta huhtikuun alussa, että valinta on varma. Kokous kuitenkin päätti siirtää valintaa seuraavaan kokoukseen, koska enemmistö valtuutetuista halusi haastatella Backmania tasapuolisuuden nimissä.
– Erityisesti kokoomus oli tässä aktiivinen, yksi haastateltavista sanoo.
Hallituspuolueiden edustajat vetosivat siihen, että valtuuston työvaliokunnasta ja Kelan hallituksen puheenjohtajista muodostettu rekrytointia valmisteleva ryhmä oli haastatellut Backmanin vain kerran, kun muita kärkiehdokkaita oli haastateltu kahdesti. Kelan hallitus oli valintavaiheessa kuullut Backmania vielä kerran.
Oppositioryhmistä arvioidaan Ylelle, että lisähaastattelussa oli kyse vaikean asian siirtämisestä alue- ja kuntavaalien yli. Lopulta Backman haastateltiin kaksi päivää ennen vaaleja.
Valtuusto valitsi toisessa kokouksessaan Lehtosen pääjohtajaksi. Mutta miksi ennakkosuosikki Satosen tuuli kääntyi?
Yksi syy voi olla se, että Satonen on näkyvä poliitikko, joka on työministerinä hallituksessa, joka on tehnyt leikkauksia työttömyysturvaan. Esimerkiksi suojaosa ja lapsikorotus ovat poistuneet. Vireillä on myös uusia kiristyksiä työttömien työnhakijoiden rangaistuksiin.
Kelan tehtävänä on jakaa erilaisia sosiaalietuuksia miljoonille suomalaisille.
Oppositiopuolueita edustavien haastateltavien mielestä kokoomus ei osannut varoa tulenarkaa tilannetta, vaan ajoi liian röyhkeällä tavalla Satosta Kelan johtoon, ja Satonen itse oli varomaton.
Yksi esimerkki tästä on Satosen silmiinpistävän lyhyt työhakemus.
– Tämmöinen ylimielinen hakemus, että ei tarvitse kuin ilmoittautua niin paikka on minun, niin se yhdistelmä oli vähän graavi, kuuluu yhden Ylen haastateltavan tiivistys.
Julkisuuteen nousi myös tieto, että Satonen sai kärkiehdokkaista heikoimman arvion ulkopuolisen konsultin teettämässä soveltuvuustestissä. Osa valtuutetuista kuitenkin kokee, että Satonen tuli kohtuuttomasti liatuksi prosessissa, sillä hakijana hän oli pätevä.
Satosen tietä Kelan pääjohtajan tehtävään ei myöskään helpottanut uutisointi muutaman vuoden takaisesta kirjallisesta kysymyksestä, jossa hän kutsui yhdessä kokoomustoveriensa kanssa poliittisia virkanimityksiä korruptioksi.
Lehtosesta sopiva kompromissi
Lasse Lehtosen valinta pääjohtajaksi sinetöityi tiistaina valtuuston kokouksessa, kun valtuuston puheenjohtaja Mira Nieminen (ps.) esitti seuraavaksi pääjohtajaksi Lehtosta ja valtuuston jäsen Sari Sarkomaa (kok.) kannatti häntä.
Lehtonen voitti hallituspuolueiden kansanedustajien äänin vastaehdokkaansa Heli Backmanin. Äänet jakaantuivat 7-5.
Pääjohtajaksi päätynyt Lehtonen on ammatiltaan lääkäri ja juristi, jolla on sekä lääketieteen että oikeustieteen tohtorin tutkinnot. Hänen pätevyyttään tehtävään ei ole kyseenalaistettu julkisuudessa.
Lehtosella on kokoomustaustaa, ja hän oli perussuomalaisten suosikki Kelan pääjohtajan tehtävään – siis sopiva kompromissi hallituspuolueille.
Kelan hallituksen puheenjohtaja Mira Nieminen sanoi, että perussuomalaiset ja kokoomus olivat käyneet keskustelua valinnasta päivää ennen valtuuston kokousta. Kokoomuksesta tämä myöhemmin kiistettiin.
Tiistaina julkaistussa Uutissuomalaisen mielipidetiedustelussa kolme neljästä suomalaisesta ilmoitti, ettei hyväksy poliittisia virkanimityksiä.
Kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa tiivisti monen tunnot Ylen haastattelussa tiistaina: ”Poliittiset virkanimitykset ovat ihan p:stä”, hän sanoi.
Oikaisu 1.5.2025 kello 16:11: Kelan hallituksessa on kaksi edustajaa työmarkkinajärjestöistä, eikä ammattiyhdistysliikkeestä kuten jutussa aiemmin luki.