Hallitus odottaa, että sen tekemät suuret veronalennukset maksavat itsensä takaisin merkittävältä osin.
Valtiovarainministeriö julkisti vapunaattona arvionsa veroalennusten vaikutuksista. Ministeriö odottaa esimerkiksi yhteisöveron alennuksen itserahoitusasteeksi 60 prosenttia. Se tarkoittaa sitä, että yli puolet menettävistä verotuloista saataisiin takaisin, kun yritysten liiketoiminta ja investoinnit kasvaisivat veroalennuksen kannustamana.
Ministeriön muistioita läpikäyneet taloustieteilijät pitävät arvioita toiveikkaina.
– Erityisesti yhteisöveron sekä keski- ja pienitulosten tuloverojen alennuksen osalta arviot dynaamisista vaikutuksista ovat aika optimistisia, sanoo verotutkimuksen huippuyksikön hankejohtaja, tutkimusprofessori Tuomas Kosonen.
Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen luonnehti ministeriön arvioita dynaamisista vaikutuksista hallituksen riihessä ”konservatiivisiksi”.
Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen Vattin johtava tutkija Tuomas Matikka sanoo, että tutkimuskirjallisuuden perusteella ministeriön arvio yhteisöveron kevennyksen 60 prosentin itserahoitusasteesta on kuitenkin korkea.
– Puhuisin ennemminkin esimerkiksi 10 tai 20 prosentin [itserahoitusasteesta], jos veroalennusta arvioisi varovasti, Matikka toteaa.
Tänään julkaistuissa muistioissaan valtiovarainministeriö myöntää itsekin, että sen arvioimiin itserahoitusasteisiin liittyy suurta epävarmuutta.
Suurituloisten marginaaliverojen kevennyksissä ministeriö uskoo sataprosenttiseen itserahoitukseen. Hyvätuloiset siis lisäisivät työntekoaan ja pyrkisivät veroalen myötä niin hanakasti uusiin tehtäviin, että lisäkasvu kompensoisi veroalennuksen vaikutukset.
Taloustieteilijät sanovat, että tutkimuskirjallisuuden perusteella juuri ylimpien marginaaliverojen kevennyksestä voi odottaa suurinta kannustinvaikutusta. Mitään takeita täysimääräisestä itserahoitusasteesta ei kuitenkaan ole.
Pieni- ja keskituloisten veroalennuksen ministeriö arvioi maksavan itsensä takaisin 30-prosenttisesti. Tutkimuskirjallisuuden perusteella etenkin keskituloiset reagoivat verotuksen muutoksiin kuitenkin hyvin niukasti.
Vattin Tuomas Matikka huomauttaa, että ministeriö toteaa itsekin muistioissaan, että arviot dynaamisista vaikutuksista ovat yläkantissa siitä, mitä tutkimuskirjallisuuden perusteella voidaan odottaa.
– Sikäli voi ajatella, että ei ole välttämättä realistista olettaa, että arviot toteutuisivat.
Velkaantumisen kannalta dynaamiset vaikutukset tuovat uhkia
Valtion velkaantumisen kannalta veronalennusten – epävarmoihin – dynaamisiin vaikutuksiin luottaminen tuo uhkia.
Ministeriön muistioissa puidaan veronkevennysten vastapainona esimerkiksi yritystukien pienentämistä ja pörssin ulkopuolisten yritysten osinkoverotuksen uudistamista. Tällaisiin toimiin hallitus ei kuitenkaan ryhtynyt.
Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja Essi Eerola toteaa, että julkisen talouden kestävyyden kannalta tasapainoisempaa olisi ollut rahoittaa veronkevennyksiä toisia, vähemmän kasvua hidastavia veroja kiristämällä tai menoja karsimalla.
– Tällaisenaan pidän kokonaisuutta julkisen talouden näkökulmasta aika riskillisenä – etenkin, kun myös puolustusmenoja on tarkoitus lisätä 2029 lähtien noin kolmella miljardilla.
Eerola on myös epäileväinen siitä, miten ministeriö on päätynyt arvioimaan veronkevennysten itserahoitusasteet tutkimuskirjallisuuden esittämän haarukan yläpäästä. Ministeriö katsoo, että tätä puoltavat hallituksen aiemmat kasvutoimet, joiden ministeriö uskoo tukevan veronkevennysten kasvuvaikutuksia.
– Voihan näin toki olla, mutta tuskin siihen mitään kovin laadukasta analyysiä löytyy tueksi.
Valtiovarainministeriö arvioi tänään, että Suomen talous kasvaisi tänä vuonna 1,3 prosenttia. Ennuste nojaa oletukseen, että Yhdysvaltain asettamat tullit eivät olisi pitkään voimassa.