Kulttuurineuvos Veijo Baltzarin seksuaalirikostuomio näyttäisi nykylainsäädännön puitteissa mahdollisesti erilaiselta, sanoo rikosoikeuden professori Sakari Melander Helsingin yliopistosta.
Helsingin hovioikeus tuomitsi Baltzarin vuoden ja kymmenen kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen ja vahingonkorvauksiin kahdesta seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
Baltzarin tuomiossa on sovellettu vanhaa, tekohetken seksuaalirikoslainsäädäntöä, kertoo rikosoikeuden dosentti, apulaisprofessori Tatu Hyttinen Turun yliopistosta.
– Rikosoikeuden laillisuusperiaate lähtee siitä, että teon hetkellä voimassa olleen lain mukaan täytyy tuomita, Hyttinen sanoo.
Kaikki syytteisiin liittyvät teot tapahtuivat vuosien 2004–2019 aikana. Seksuaalirikoksia koskeva lainsäädäntö uudistui vuonna 2023.
Jos tapausta olisi arvioitu nykylainsäädännön puitteissa, millainen tuomio olisi voinut olla?
– Jos kyseessä on erityisen valta-aseman vakavaa väärinkäyttöä, jonka vuoksi nämä henkilöt eivät ole voineet ilmaista aidosti omaa vapaaehtoisuuttaan, silloin olisi voinut tulla raiskauksena arvioitavaksi nämä teot, Melander sanoo.
Raiskauksen määritelmä on nykyään erilainen
Seksuaalirikoksia koskeva arviointi on vuoden 2023 uudistuksen jälkeen koventunut merkittävästi sekä rangaistusten suhteen että siinä, mitkä teot katsotaan ankarammin arvioitaviksi seksuaalirikoksiksi, professori Melander toteaa.
Esimerkiksi raiskauksen määritelmä on muuttunut.
Nyt raiskaukseksi määritellään teko, jossa ollaan sukupuoliyhteydessä henkilön kanssa, joka ei osallistu siihen vapaaehtoisesti suostumukseen perustuen.
Aiemmin raiskauksen määritelmä vaati väkivallalla tai sen uhalla toteutettuun pakottamiseen perustuvan teon.
Raiskauksen tunnusmerkistöön vaaditaan edelleen sukupuoliyhteys, mutta myös sen määritelmää laajennettiin.
– Se voi kattaa myös esimerkiksi vaikkapa kielellä tehdyt tunkeutumisteot, Melander kertaa.
Professori: Ihmiskaupparikosten arviointi on Suomessa vaikeaa
Veijo Baltzariin kohdistuva rikosprosessi on kestänyt vuosia. Nyt luettu tuomio ei ole lievä, oikeusoppineet toteavat.
Sekä Melander että Hyttinen kiinnittävät huomiota siihen, että rikosten vakavuus ja moitittavuus johtivat ehdottomaan tuomioon.
Hovioikeus ei kuitenkaan löytänyt näyttöä ihmiskaupparikoksista, joista syyttäjä haki myös tuomiota.
Syyttäjän mukaan Baltzarin teatteritoiminnan ympärille luodussa yhteisössä vallitsi pelon ilmapiiri ja se toimi kultin tavoin.
– Näyttöä sellaisista olosuhteista, jotka ovat merkityksellisiä ihmiskauppaa koskevan säännöksen soveltamisen kannalta, ei tässä ole ollut, Melander sanoo.
Hänen mukaansa on normaalia, että kaikki syytteet eivät mene läpi, ja ihmiskauppaa koskeva pykälä rikoslaissa on varsin vaikea.
Melanderin mukaan Suomessa ei ole kaikilta osin yhtenäistä käytäntöä rikoslain ihmiskauppapykälän soveltamiseen eikä erityisen kattavaa kokemusta siitä, mitkä olosuhteet tarkoittavat toisen ihmisen määräysvaltaan ottamista ja toisen aseman hyväksikäyttämistä, jotka olisivat pykälän käytön ehtona tämänkaltaisissa tilanteissa.
Hovioikeuden tuomioon on mahdollista hakea valituslupaa korkeimmasta oikeudesta. Hovioikeusratkaisuilla ei ole samanlaista ennakkotapausarvoa kuin korkeimman oikeuden ennakkoratkaisuilla Suomessa.