Ruotsi oli askeleen edellä Suomea marginaaliverouudistuksessa.
Länsinaapuri päätti jo viime syksynä keventää kansalaisten palkkatulojen verotusta.
Ruotsin verotuskäytäntö eroaa monella tapaa Suomen mallista, mutta verouudistus toteutettiin molemmissa maissa samansuuntaisella tavalla.
Ruotsalaisen kansantalouden professorin Daniel Waldenströmin mukaan uudistukset olivat talouskasvun kannalta tarpeellisia ja tervetulleita.
– Sekä Ruotsissa että Suomessa ihmisten tulotason ja talouden kasvu on ollut vaatimatonta. Uudistukset ovat askel oikeaan suuntaan.
Waldenström johtaa Ruotsin elinkeinoelämätutkimuksen instituutin (IFN) verotukseen ja yhteiskuntaan erikoistunutta ohjelmaa.
Waldenström kertoo monen muun ekonomistin tavoin uskovansa, että verouudistusten avulla Ruotsin talouskasvu kiihtyy.
– Uskon, että pienemmät verot maksavat itsensä takaisin. Kevyempi verotus kannustaa ihmisiä työntekoon ja tuo sitä kautta lisää verotuloja. Lopulta valtion verotulot voivat jopa kasvaa nykyisestä, mikä lisää hyvinvointia.
Kasvavat verotulot edesauttavat eri julkisten palvelujen ja sosiaalietuuksien ylläpitämistä. Tästä hyötyvät Waldenströmin mukaan ennen kaikkea pienituloiset.
Ruotsissa pieni- ja keskituloisille on olemassa verovähennyksiä, jotka kasvavat noin 475 000 kruunun (43 000 euron) vuosiansioihin saakka. Vähennys lisää pieni- ja keskituloisten nettotuloja 10–14 prosenttia, ja palkkatulojen verotus on alhaista.
Aiemmin verovähennyksen määrä pieneni asteittain tulotason noustessa. Vuoden 2025 alussa käytäntö poistui, mikä keventää hyvätuloisten verotaakkaa.
Myös tulotasoa, jonka jälkeen hyvätuloiset alkavat maksaa erillistä valtiollista veroa, korotettiin noin 4 000 eurolla.
Ruotsin tuloverotukseen voit tutustua yllä olevan faktalaatikon avulla.
Valtaosa kevennyksestä koskee pieni- ja keskituloisia
Ruotsin hallituksen puoliväliriihessä lähes puolet 60 miljardin kruunun eli noin 5,5 miljardin euron arvoisesta uudistuspaketista kohdennettiin erilaisiin verokevennyksiin.
Valtaosa tästä kohdistettiin pieni ja -keskituloisiin, joiden verotaakka keveni keskimäärin 250 kruunua (23 euroa) kuukaudessa.
– Kyllä, suurimmat muutokset koskevat pieni- ja keskituloisia. Hyvätuloisiin kohdistetut muutokset olivat kokonaisuudessaan pieniä, Waldenström sanoo.
Hyvätuloisten verotus on ollut Ruotsissa maailman kärkiluokkaa.
– Jos lasketaan mukaan kaikki palkanvähennykset ja arvonlisäverot, marginaalivero voi nousta jopa 70 prosenttiin, Waldenström toteaa.
Liian korkea veroaste ei tehosta taloutta
Waldenström näkee, että valtaosa ruotsalaisten maksamista veroista on määritelty oikein.
Hyvätuloisten verotusaste on hänen mukaansa kuitenkin aivan liian suuri.
– Tärkein viesti on nyt se, että veroja kyllä tarvitaan. Mutta jos ne nousevat liian suuriksi, yhteiskunta maksaa siitä liian kovan hinnan.
Waldenström peräänkuuluttaa itse vielä suurempia verokevennyksiä keski- ja hyvätuloisille, jotta talouden pyörät saadaan taas kunnolla pyörimään.
– Kun Suomessa ja Ruotsissa keski- ja suurituloisia verotetaan eniten maailmassa, asiassa tarvitaan ehkä uudenlaista ajattelua. Emme voi ylläpitää sekä korkeaa progressiivista verotusta että yleisesti korkeaa verotasoa. Se yhdistelmä ei toimi.
Waldenström uskoo, että kaikista korkeimpia marginaaliveroja laskemalla ihmisiä kannustetaan kouluttautumaan ja kovaan työntekoon.
– Verotuksen laskeminen toimii porkkanana niille, jotka haluavat tehdä töitä.
Vaikutuksia liian aikaista arvioida
Ruotsissa tuore verouudistus tuli voimaan vuoden alussa. Waldenströmin mukaan sen vaikutuksia on vielä liian aikaista arvioida.
Maassa aiemmin tehdyt verouudistukset viittaavat kuitenkin toimien olevan oikeansuuntaisia.
– Hyvätuloisten niin sanottu suojeluvero poistettiin muutama vuosi sitten. Sillä näyttää olleen elvyttävä vaikutus talouteen.
Suojeluvero oli hyvätuloisilta peritty ylimääräinen vero, jonka tarkoitus oli paisuttaa valtionkassaa kriisitilanteiden varalta.
Poliittiset puheet eivät aina täysin rehellisiä
Suomen tavoin myös Ruotsissa hyvätuloisiin kohdistuvat verouudistukset ovat saaneet arvostelua osakseen.
Uudistusta vastustavien mielestä on kohtuutonta lisätä parhaiten toimeentulevien oloja entisestään samalla kun monet muut ihmiset elävät kädestä suuhun.
Waldenströmin mukaan on valitettavaa, ettei poliittista keskustelua aina käydä täysin rehellisesti.
– Toivon, että voimme myöhemmin katsoa taaksepäin ja nähdä, että veronkevennykset tosiaan ovat tuoneet ihmisille suurempia tuloja ja valtiolle lisää verotuloja.