Valtiovarainministeriö (VM) ennustaa Suomen talouden kasvavan, mutta kauppasota uhkaa hidastaa kasvua merkittävästi.
VM ennustaa Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 1,3 prosenttia, mutta vain sillä oletuksella että Donald Trumpin EU:hun kohdistamat tullit ovat voimassa lyhyen aikaa.
Jos tullit eivät jää lyhytaikaisiksi, on vuosien 2025 ja 2026 kasvu selvästi ennustettua heikompaa. Ennusteen mukaan se tarkoittaisi myös selvästi suurempia alijäämiä ja julkisen velan kasvua.
VM:n mukaan kauppapolitiikkaan ja kauppasuhteisiin liittyvät riskit ja epävarmuus ovat kohonneet poikkeuksellisen korkeiksi. Jos riskit toteutuvat, talouden kasvu hidastuu ja talouden alijäämä syvenee.
Julkisen talouden tilanne on jo nyt heikko ja puskurit kauppasodan varalta olemattomat, arvioi valtiovarainministeriö 30. huhtikuuta julkaisemassaan ennusteessa.
Lisäksi ennusteessa velkasuhde on kasvamassa tulevina vuosina jo 90 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Reaalitalouden ennuste ei sisällä puoliväliriihessä tehtyjen päätösten vaikutuksia eli ne eivät näy bkt:n kasvussa.
Julkisen talouden ennuste sen sijaan sisältää päätösten suorat vaikutukset: veronalennusten ja menoleikkausten suorat vaikutukset näkyvät alijäämässä ja velassa. Sen sijaan julkisenkaan talouden ennusteessa ei ole talouskasvun kautta tulevia vaikutuksia.
Epävarmuus ja kauppasota uhkaavat
VM:n ylijohtaja Mikko Spolanderin mukaan tullien osalta tulevaisuutta ei osata ennakoida, minkä vuoksi VM on tehnyt ennusteeseen perusosan lisäksi kaksi erilaista skenaariota kauppasodan ja EU:hun kohdistuvien tullien vaikutuksesta Suomen bruttokansantuotteeseen (bkt).
VM ennustaa bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna 1,3 prosenttia, ensi vuonna 1,6 prosenttia ja 1,5 prosenttia vuonna 2027. Nämä ennusteet ovat siis optimistisia ja edellyttävät, että tullit poistuvat pian.
Jos Yhdysvaltojen ilmoittamia tullien korotuksia ei saada neuvoteltua alemmiksi, vaikuttavat ne selvästi heikentävästi maailmantalouden kasvuun ja Suomen vientiin.
VM:n mukaan ilman tulleja Suomen vientinäkymät ovat suotuisat, ja palveluiden vienti on ollut reippaassa kasvussa.
Joulukuun ennusteessa valtiovarainministeriö arvioi tämän vuoden kasvuksi vielä 1,6 prosenttia.
Valtiovarainministeriön tuore arvio 1,3 prosentista on optimistisempi kuin esimerkiksi OP:lla ja Suomen Pankilla. VM:n ylijohtaja Mikko Spolanderin mukaan optimismille on kuitenkin perusteita.
– Suomen taloudessa vuosi 2025 käynnistyi lievässä etukenossa, talouden tuotanto oli kasvanut hitaasti mutta yhtäjaksoisesti jo lähes vuoden ajan ja kasvu nopeutui vuoden alussa. Tätä on voinut olla vaikea huomata, kun työttömyys on kasvanut kuukausi toisensa perään ja myllerrys maailmanpolitiikassa on ruokkinut pessimististä mielenmaisemaa, hän toteaa.
Spolander kuitenkin myöntää, että nopeutuvan kasvun ympärillä väijyy kaikenkattava epävarmuus.
– Mutta uskomme, että epävarmuus hälvenee, kun tolkku ja ennakoitavuus palaavat kauppapolitiikkaan ja kauppasuhteisiin.
Inflaatio on hidastunut, työllisyyden uskotaan kasvavan ensi vuonna
VM:n mukaan inflaatio on hidastunut selvästi ja tulee myös pysymään maltillisena. Vaikka hidastumisen ja palkkojen korotusten myötä kotitalouksien reaaliansiot ovat kasvussa, kasvua hidastavat tänä vuonna heikko työllisyystilanne, sosiaaliturvaan liittyvät leikkaukset ja veronkorotukset.
VM uskoo reaalitulojen kasvun nopeutuvan ensi vuonna työllisyystilanteen palautuessa. VM ennustaa työllisyyden kääntyvän kasvuun jo tämän vuoden aikana, kun tuotanto piristyy.
Työttömyysasteen odotetaan kuitenkin nousevan tänä vuonna noin 8,8 prosenttiin. Työllisten määrä kasvaisi selvästi vasta ensi vuonna ja vuonna 2027 työllisyysaste nousisi 77,3 prosenttiin.
Finanssineuvos Janne Huovari kertoi, että kauppasodan varjossa positiivisena asiana voidaan pitää juuri sitä, että inflaatio on hidastunut ja korot ovat laskeneet.
– Se tarkoittaa sitä, että palkankorotusten myötä kotitalouksien reaalinen ostovoima on kääntynyt kasvuun, ja se kasvaa tässä ennusteperiodilla, Huovari täsmentää.
VM:n mukaan talouden kysynnän lisäksi hallituksen työllisyystoimet sekä maahanmuutto lisäävät työvoiman tarjontaa ja potentiaalista tuotantoa.
Julkisen talouden alijäämä pysyy suurena, velkasuhde kasvaa
VM:n mukaan julkisen talouden tila on heikko. Julkisyhteisöjen alijäämä oli 4,4 prosenttia suhteessa bkt:hen vuonna 2024. Tänä vuonna alijäämä pienentyy 3,8 prosenttiin. Ennusteen mukaan alijäämä pysyy yli kolmessa prosentissa yli ennustejakson vuoteen 2029 saakka.
Finanssineuvos Huovari kertoi, että suurimpien riskien toteutuessa kauppasotaskenaariossa tarkoittaisi sitä, että julkisen talouden alijäämä ei juuri pienentyisi tästä noin neljästä ja puolesta prosentista.
– Globaalin taantuman skenaariossa sitten mentäisiin jo viidenkin prosentin heikommalle puolelle, Huovari arvioi.
Puolustukseen suunnatut lisämenot kasvattavat julkista velkaa, ellei niitä rahoiteta uusin säästöin tai veronkorotuksin. Myös aiemmin päätettyjen työllisyystoimien vaikutuksiin liittyy riskejä.
Velkasuhde on ennusteessa nyt hyvin lähellä 90 prosenttia vuonna 2029. Tänä vuonna julkisyhteisöjen velkasuhde nousee yli 85 prosentin ja ensi vuonna 86,3 prosenttiin. Velkasuhde kasvaa vielä vuonna 2027, eli Petteri Orpon (kok.) hallituskauden viimeisenä vuonna 86,7 prosenttiin.
Se tarkoittaa että Orpon hallituksen tavoite taittaa velkasuhde ei toteudu.
Orpon hallituksen aloittaessa vuonna 2023, Suomen julkinen velkasuhde oli 77,5 prosenttia.
VM:n ylijohtaja Spolander ei pitänyt velkasuhteen tasapainottamista ”täysin mahdottomana”. Tavoite edellyttäisi, että hallitus pitää kiinni yhdeksän miljardin sopeutustavoitteesta, talous lähtisi kasvuun ja ”suotuisia yllätyksiä toteutuisi ja epäsuotuisia jäisi toteutumatta.”
Suotuisiksi yllätyksiksi hän laskee muun muassa tullimaksujen poistumista ja taistelujen taukoamista Ukrainassa, sekä maan jälleenrakentamisen alkamista.