Lapin hyvinvointialue Lapha on saamassa miljardibudjettiinsa ensi vuonna valtiolta rahoitusta 37 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna.
Valtiovarainministeriö julkisti vapun alla ennakkotiedot hyvinvointialueiden ensi vuoden rahoituksesta. Laphan kokonaissumma on 1,046 miljardia euroa.
Laphassa ennakkotiedot eivät herätä tyytyväisyyttä, sillä odotettu summa oli tätä korkeampi. Hyvinvointialuejohtaja Jari Jokelan mukaan vielä viime vuoden syyskuussa julkaistuissa laskelmissa Laphan valtionrahoitus ensi vuodelle oli 1,053 miljardia. Rahoitus on siis vähenemässä 6 miljoonaa tästä summasta.
– Rahoituksen kasvu ei täysin kata kustannusten kasvua, Jokela sanoo.
Valtiovarainministeriö on vähentänyt hyvinvointialueiden rahoitusta monella perusteella. Terveydenhuoltolain muutoksesta, joka vähentää muun muassa Lapissa Länsi-Pohjan keskussairaalan palveluita, odotetaan säästöjä, mikä alentaa rahoitusta valtakunnan tasolla noin 80 miljoonaa euroa.
Lisäksi ministeriön mukaan hyvinvointialueiden vuoden 2024 tilinpäätösluvut paranivat edellisvuodesta, mikä vähentää jälkikäteistarkistuksen summaa noin 200 miljoonaa euroa. Helsinki kritisoi tätä välittömästi.
Kainuu ja Etelä-Savo saavat enemmän
Aiempien vuosien tavoin siirtymätasaus leikkaa Lapha rahoitusta. Lapha on yhdessä viiden muun hyvinvointialueen kanssa vaatinut siirtymätasauksen poistamista. Se leikkaa tulevaa rahoitusta, ja se on myös arvion mukaan syynä 60 prosenttiin Laphan 180 miljoonaan euroon kertyneestä alijäämästä. Jari Jokelan mukaan sama meno vain jatkuu.
– Niin sanottu siirtymätasaus leikkaa Lapin hyvinvointialueen rahoitusta yli 42 miljoonalla eurolla vuonna 2026. Ilman tätä leikkausta Lapin hyvinvointialueen valtionrahoitus asukasta kohti olisi suurin.
Laphan nyt ennakoitu rahoitus vuodelle 2026 per asukas on 5943 euroa, mikä on suurimmasta päästä muihin verrattuna. Vain Kainuu ja Etelä-Savo saavat enemmän.
Jokelan mukaan siirtymätasaukseen ei ole odotettavissa muutosta nopealla aikataululla.
– On kuitenkin tärkeää pitää siirtymätasauksen merkitys julkisuudessa jatkuvasti, jotta se tulisi otettua huomioon, kun valtionrahoitukseen vuosikymmenen loppupuolella valmistellaan isompia muutoksia, Jokela lisää.
”Suunta ei ole hyvä”
Lapin pelastustoimi on ennakkotietojen mukaan saamassa ensi vuonna 26,7 miljoonaa euroa valtionrahoitusta. Lisäystä ei ole luvassa. Lapin pelastusjohtajan Markus Aarton mukaan rahoitus on päin vastoin vähenemässä tästä vuodesta noin 250 000 euroa.
– Kun valmiiksi ollaan ”nahkoilla”, niin eihän suunta ole hyvä eikä rahoitus riittävä, Aarto kommentoi.
Ennakkoarvio rahoituksesta on pettymys, sillä valtion suunnasta on ollut jonkinlaista ymmärrystä siitä, että matkailu kuormittaa pelastustoimea Lapissa enemmän kuin muilla hyvinvointialueilla.
– Täysin päinvastainen lopputulos kuin mihin rahoitusmallin muutoksilla pyrittiin, Aarto lisää.
Hän pitää valtiovarainministeriön rahoitusmallin muutosta tyyppiesimerkkinä siitä, että kun sääntelyuudistuksia tehdään ilman vaikutusarviointia, niin tavoitteet eivät toteudu.
Hyvinvointialueiden rahoituslaskelmaa vielä päivitetään tämän vuoden aikana. Lopullinen laskelma ensi vuoden rahoituksesta julkaistaan loppuvuonna 2025.
Tällä videolla Tehyn Lapin pääluottamushenkilö Sari Soini kuvaa hoitajakentän tuntemuksia hyvinvointialueen alkutaipaleesta.