Gilbbesjávrris leat dál duháhiid mielde olbmot čoahkkanan iskat guollelihku. Oaggundáhpáhus Vain kaksi kalaa lea jo 40 jagi áigge čohkken olbmuid lahkosis go maiddái guhkkelabbosge guovlat rudnái ja vuordit vuoittu.
Guovdageaidnulaš John Steinaar Baal lea šaddan dáhpáhusa govvan. Go manná dáhpáhusa neahttasiidui, oaidná vuosttamužžan Baal Gilbbesjávrri jieŋa alde. Son lea johtán dáhpáhusas jahkásaččat álggu rájes.
– In mun gal dađi bahábut leat oggon, ii leat dálge vuogga mielde muhto dáppe gal vuvdet vuokkaid. Somá lea oahpásmuvvat olbmuide ja oahppásiid oaidnit, geaid ii oainne go oktii jagis dáppe. Leat lullisuopmelaččat ja lulliruoŧŧelaččat ja vaikko geat, muitala Baal.
Vain kaksi kalaa -oaggundáhpáhus lea dovddus buriin bálkkašumiin. Dánge jagi doppe sáhttá vuoitit juohke gilvobeaivve ođđa mohtorgielkká ja trailera, ja earáge bálkkašumiid.
John Steinar Baalis ii leat goittot nu lihkku leamašan, ahte livččii goassige vuoitán oaggungilvvus. Ii son gal dan mohtorgielkká dihte leatge boahtán báikki ala.
– Gávdnat fiinna nieidda, dan mun gal vuorddán eanemus. Dat livččii buot buoremus, boagusta ieš.
Dáhpáhus ealáskahttá olles gili
Vain kaksi kalaa -oaggungilvvuide leat vuovdán dán jagi sullii 3000 bileahta beaivái. Dáhpáhus bistá golbma beaivvi.
Dáhpáhusa lágideaddji Samuli Anttila árvala, ahte dáhpáhus geassá olbmuid jagis nubbái, go gilvvus lea nu erenomáš dovdu, mii ii gávdno gostege eará sajis. Oagguma lassin olbmot besset maid festet ovttas.
– Ja dál go lea 40 jagi ávvudeapmi, de galhan dat buktá vel eambo olbmuid. Mii leat dan 40 jagi márkanastán dan máilbmái, de bohtet sii geat leat álo fitnan dáppe. De bohtet maid ođđa olbmot geahččat ahte mii dáhpáhusaid dat lea, go lea nu boaris.
Stuorra olmmošmearri váikkuha maid eará gili bálvalusaide. Gili gávpejas maid leat ráhkkanan áiggil ja diŋgon oaggunnisttiid gávpái.
– Dáppe gal olbmot gávppašit jorremeriid mielde buđetvuolahasaid nappo sipsiid ja juhkamušaid. De dieđusge vahkkoloahpas bohtet norgalaš kundarat. Sii ostet iešguđetlágan biergguid ja biergobuktagiid, čilge gávpejas Mikko Rousu.
Buđetvuolahasaid ja juhkamuša lassin jieŋa alde návddašit maid olu spiinneerttegis, muitala Rousu.
Dát dáhpáhus lea maid dego dálvebaji loahpahanfeasta ja dál de vuordigohtet čuovvovažžan geasi.
– Dát lea buorre vahkkoloahppa, movttiidahttá vel sesoŋŋa loahpas. Boahtte vahku rájes jaskkoda dasto, lohká Mikko Rousu.
