Monien kauppojen jauhelihahyllyt ovat ammottaneet tyhjinä viime aikoina. Tilanteeseen ei ole tulossa parannusta vielä pitkään aikaan.
– Naudan jauhelihan kysyntä on alkuvuonna kasvanut valtakunnallisesti, mikä on näkynyt tilapäisesti myös muiden jauhelihojen loppumisena. Samaan aikaan tuotannossa on ollut haasteita, eikä kasvaneeseen kysyntään ole pystytty tuotantoketjussa vastaamaan, sanoo S-ryhmän päivittäistavarakaupan johtaja Sampo Päällysaho.
Päällysahon mukaan saatavuusongelmat ovat pahentuneet viime viikkoina muun muassa pääsiäispyhien ja huhtikuisen lakkoviikon vuoksi, joka koski osaa tavarantoimittajista.
Myös K-ryhmän kaupoissa on ollut ajoittaista pulaa naudanjauhelista alkuvuodesta lähtien.
– Naudan jauhelihan kulutus on ollut kasvussa jo pitkään. Jauheliha on helppo raaka-aine ja se on laajasti mukana suosituissa resepteissä. Koska samaan aikaan tuotanto on hieman laskenut, on tilanne johtanut saatavuushaasteisiin, kertoo osto- ja myyntijohtaja Carita Rissanen.
Rissasen mukaan tilanne on muuttanut ihmisten ostokäyttäytymistä jossain määrin.
– Kuluttajat ovat reagoineet tuotteiden saatavuusongelmiin ostamalla muita jauhelihapohjaisia tuotteita, kuten kana- ja sianjauhelihaa. Lisäksi kasvipohjaiset proteiinit, kuten tofu, tempeh ja erilaiset kasvispohjaiset jauhelihavaihtoehdot ovat kasvattaneet suosiotaan.
Jauhelihan saatavuudessa voi olla katkoja myös tulevaisuudessa sekä S- että K-ryhmien kaupoissa.
”Tarjonta ei enää kohtaa kysyntää”
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton eli MTK:n mukaan kestää pitkään, ennen kuin tilanne voi muuttua.
Lehmien määrä on laskenut Suomessa vähitellen jo vuosikymmeniä. Lehmiä pidetään pääasiassa maidontuotannon vuoksi, ja yhdestä lehmästä saadaan aiempaa enemmän maitoa esimerkiksi jalostuksen sekä parantuneen ruokinnan ja navettaolosuhteiden vuoksi.
Nykyään yksi lehmä tuottaa noin 10 000 kiloa maitoa vuodessa. Vielä 1980-luvulla määrä oli puolet pienempi.
– Naudanlihan tuottamiseen tarvitaan vasikoita, joita lehmästä tulee vain yksi vuodessa. Kun vasikoiden määrä on vähentynyt, lihan tuotantopotentiaali on pikkuhiljaa pienentynyt, kertoo MTK:n asiantuntija Juho Kyntäjä.
MTK:n mukaan naudanlihan kulutus alkoi kasvaa jo viime vuoden puolella.
– Nyt sitten tultiin tämmöiseen tilanteeseen, missä tarjonta ei enää kohtaa kysyntää.
Noin viidesosa Suomen lehmistä on liharotuisia emolehmiä. Niitä ei lypsetä, vaan ne tuottavat vasikan kerran vuodessa ja imettävät sitä puolen vuoden ajan.
Emolehmien määrä kasvoi Suomessa vähitellen vuoteen 2023 asti, mutta kääntyi sen jälkeen laskuun.
– Taustalla on tuotannon huono kannattavuus niillä hintasuhteilla, mitä on viime vuosina ollut.
Naudanliha vähenee koko Euroopassa
Kyntäjän mukaan naudanlihan hinta on pysynyt Suomessa tämän vuoden alkupuolelle asti tasaisena, vaikka muualla Euroopassa se on noussut voimakkaasti jo toista vuotta.
– Tässä tilanteessa tuottajahinta on meillä melko lailla pienempi kuin Euroopassa keskimäärin.
Naudanlihan vähentyminen on kuitenkin koko Eurooppaa koskeva ilmiö, mutta Suomessa tilanne on korostunut Kyntäjän mukaan.
– Tilanne ei palaa entiselleen niillä hinnoilla ja sillä tarjonnalla, mitä meillä oli jonkin aikaa sitten.
Jos nyt joku päättäisi lisätä naudanlihan tuotantoa ja siementäsi lehmiä, uudet vasikat syntyisivät helmikuussa 2026.
Teuraaksi vasikat päätyisivät 750 kilon painoisina ja 20 kuukauden ikäisinä, eli lokakuussa 2027.
– Kun tilanne on käytännössä tämmöinen koko Euroopassa, näyttää epätodennäköiseltä, että tarjonta kovin nopeasti kasvaisi.