Analyysi: Trump sai mineraali­sopimuksensa, ja nyt hänen on aika katsoa Putinin kortit

Moskova paljasti, ettei sen tavoite ole muuttunut. Mineraali­sopimuksen alle­kirjoittaminen nostaa varovaisia toiveita käänteestä, kirjoittaa Ukrainan-toimittaja Justas Stasevskij.

Justas Stasevskij.
Justas StasevskijUkrainan-toimittaja

KIOVA Ukraina sai pitkästä aikaa myönteisen signaalin Yhdysvalloista, kun maat pääsivät vihdoin yhteisymmärrykseen laajasta mineraalisopimuksesta. Ukrainan presidentin neuvonantaja Myhailo Podoljak summasi sopimusta näin:

– Moskova hävisi. Putinin yritys tarjota Yhdysvalloille osuutta miehitetyn Donbasin mineraalirikkauksista epäonnistui.

Yhdysvallat luopui lopulta vaatimuksestaan, että Ukraina maksaisi 350 miljardia dollaria ”takaisin”. Luku on Donald Trumpin sepittämä summa Ukrainan tähänastisen tuen määrästä.

Ukraina taas vaikutti tyytyväiseltä, vaikkei se saanut sopimukseen kovasti kaipaamiaan turvatakuita.

Yhdysvaltojen ja Ukrainan edustajat allekirjoittavat yhteisen sopimuksen. Taustalla Yhdysvaltojen ja Ukrainan liput.
Yhdysvaltain valtionvarainministeri Scott Bessent ja Ukrainan talousministeri Julija Svyrydenko allekirjoittivat mineraalisopimuksen Washingtonissa. Kuva: Yhdysvaltain valtiovarainministeriö / EPA

Mineraalisopimuksen osat on julkaistu kokonaan Kyiv Independent -lehdessä. Sanakäänteet ovat Ukrainan kannalta myönteisiä.

Sopimuksessa tuomitaan Venäjä yksiselitteisesti hyökkäyksestään ja todetaan, ettei mikään Venäjää auttanut taho tulee hyötymään Ukrainan luonnonvaroista.

Kiinnostava yksityiskohta sopimuksessa on huomautus Budapestin kovan onnen sopimuksesta vuodelta 1994. Budapestin sopimuksen piti turvata Ukrainan rajat, kun maa suostui luopumaan maailman kolmanneksi isoimmasta ydinasearsenaalistaan. Kirjaus osoittaa, että Yhdysvaltojen mukaan solmituilla sopimuksilla on kuin onkin virkaa, myös 30 vuotta sitten solmituilla.

Pian mineraalisopimuksen allekirjoittamisen jälkeen ukrainalaismedia Kyiv Post uutisoi, että Trump hyväksyi 50 miljoonan dollarin arvoisen asepaketin toimittamisen Ukrainaan.

Jatkossa asetoimitukset lasketaan Yhdysvaltain panostuksiksi sopimuksessa perustettuun yhteisrahastoon. Ukrainan taas on panostettava puolet uusista mineraali-, öljy- ja kaasutuotoistaan samaan rahastoon.

Ylenmääräiseen optimismiin ei Ukrainassa ole kuitenkaan varaa. Trumpin hallinnon kommentit Ukrainasta ovat olleet edelleen ylimielisiä.

Viime viikolla uutisoitiin Yhdysvaltojen erittäin kovista rauhanedellytyksistä, joiden mukaan Ukraina menettäisi käytännössä kaikki miehitetyt alueet. Nyt Yhdysvallat on vaatinut Ukrainalta ja Venäjältä konkreettisia ehdotuksia rauhan saavuttamiseksi.

Volodymyr Zelensky ja Donald Trump istuvat vastakkain tuoleilla Vatikaanissa.
Zelenskyi keskusteli Trumpin kanssa lyhyesti Vatikaanissa noin viikko sitten. Zelenskyi kutsui tapaamista mahdollisesti historialliseksi. Kuva: Ukrainan presidentinkanslia

Zelenskyi on laatinut kymmenen kohdan rauhansuunnitelman ajat sitten. Siitä vain ei ole puhuttu enää pitkään aikaan. Ja täyteen tulitaukoonkin Ukraina on suostunut jo yli 50 päivää sitten.

Polttava kysymys on edelleen, jättääkö Yhdysvallat Ukrainan oman onnensa nojaan, jos se vetäytyy neuvotteluista? Entä suostuuko se edes myymään Ukrainalle aseitaan?

Zelenskyi on tarjoutunut ostamaan Yhdysvalloilta 30–50 miljardin dollarin arvosta aseita. Se olisi yksi isoimmista asekaupoista Yhdysvalloille.

Ukrainassa toivotaan ainakin yhtä paljon tuen jatkumista kuin sitä, että Trump ottaa vihdoin kovat keinot käyttöön Venäjän kanssa.

Venäjä paljasti korttinsa tällä viikolla. Se esittää sovittelevaa yksipuolisen tulitauon julistuksellaan voitonpäivän kunniaksi. Se on myös viestinyt olevansa valmis neuvottelemaan Ukrainan kanssa ”ilman ennakkoehtoja”.

Venäjän presidentti Vladimir Putin tervehtii Yhdysvaltain erityisedustajaa Steve Witkoffia.
Putin tapasi Yhdysvaltain erityislähettiläs Steve Witkoffin viime viikolla Moskovassa jo neljättä kertaa lyhyen ajan sisällä. Kuva: Kristina Kormilitsyna / Sputnik

Samaan aikaan Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov toisti Venäjän vaatimukset: kaikki neljä Venäjän osittain miehittämää aluetta tulee virallisesti tunnustaa osaksi Venäjää. Pelkkä Krim ei siis Venäjälle riitä.

Lisäksi houreiset puheet Ukrainan ”denatsifikaatiosta” ovat jatkuneet.

Kremlin lehdistösihteeri Dimitri Peskov puolestaan sanoi, että Venäjän ”erikoisoperaatiolle” asetettujen tavoitteiden on täytyttävä. Hänen mukaansa Venäjä on valmis massamobilisoimaan koko kansan hetkenä minä hyvänsä.

Kuulostaa siltä, että Venäjä on valmis neuvottelemaan Ukrainan kanssa samoista asetelmista, joita se ehdotti Ukrainalle pian sodan syttymisen jälkeen Istanbulissa – eli käytännössä Ukrainan antautumisesta.

Samaan aikaan Venäjä on aloittanut sillan rakennustyöt Pohjois-Koreaan, josta se vihdoin viime viikolla myönsi saavansa sotilaita sotaansa. Kyseessä on ensimmäinen tieyhteys maiden välillä. Venäjä uskoo siis ehkä tarvitsevansa Pohjois-Korean tukea vielä pitkään.

Kello tikittää. Yhdysvaltain ulkoministerin Marco Rubio sanoi viime sunnuntaina, että tämä viikko olisi kriittinen Yhdysvaltojen jatkon kannalta rauhanneuvotteluissa.

Uusia tavoiteaikoja asetetaan kuitenkin jatkuvasti, eikä niihin kannata takertua liikaa. Tänään perjantaina varapresidentti J. D. Vance ilmoitti, ettei sota ole loppumassa lähiaikoina ja asetti uuden sadan päivän tavoitteen.

Jokin on siis mahdollisesti muuttunut. Yhdysvallat ei myöskään suhtautunut myönteisesti Venäjän ehdotukseen kolmen päivän tulitauosta voitonpäivän kunniaksi.

Alkaako Venäjän bluffi viimein paljastua Trumpille? Nyt tunnutaan lähestyvän hetkeä, jolloin nähdään, uskaltaako Yhdysvallat ottaa kovat keinot käyttöön.