Romaniassa äänestettiin sunnuntaina presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella.
Toisella kierroksella kohtaavat laitaoikeistolaisen AUR-puolueen ehdokas George Simion sekä Bukarestin EU-mielinen pormestari Nicușor Dan.
Simion sai ensimmäisellä kierroksella 41 prosenttia äänistä. Toiseksi sijoittunut Dan jäi kauas taakse 21 prosentin äänisaaliilla.
Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin professorin Katalin Miklóssyn mukaan Simionin äänisaalis yllätti.
– Se ylitti äärioikeiston yhteenlasketun ääniosuuden maan parlamentissa. Se on hälyttävää, sillä se osoittaa, että kyseiselle sanomalle on entistä enemmän kysyntää.
Simion lähtee Miklóssyn mukaan 18. toukokuuta käytävälle toiselle äänestyskierrokselle ennakkosuosikin viitta harteillaan.
Toisesta kierroksesta on kuitenkin tulossa tasaisempi, kuin mitä ensimmäisen kierroksen tuloksesta voisi päätellä.
– Dan voi vielä voittaa Simionin, sillä Danin kanssa samoista äänistä kisasi kolme muuta ehdokasta. On lisäksi epäselvää, kuinka paljon Simionilla on vielä potentiaalisia uusia äänestäjiä varastossa, Miklóssy arvioi.
Romanian vaalit kiinnostavat nyt kaikkia
Miklóssyn mukaan Romanian vaalit keräävät nyt ennennäkemätöntä kansainvälistä huomiota.
Kiinnostuksen syy on maan edellisten presidentinvaalien tapahtumat.
Viime marraskuussa järjestetyn äänestyksen tulos mitätöitiin, sillä Venäjän todettiin käyttäneen Romaniassa poikkeuksellisen suosittua somepalvelua Tiktokia hybridivaikuttamisen alustana.
Romaniassa Tiktokia käyttää liki puolet väestöstä. Monille se on ensisijainen uutislähde myös vaalikysymyksissä.
– Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun ulkopuolinen taho on kyennyt vaikuttamaan näin raa'asti ja röyhkeästi EU-maan politiikkaan.
Miklóssyn mukaan hybridivaikuttamista kyettiin kevään presidentinvaalikampanjan aikana kitkemään selvästi viime kertaa paremmin.
Vaaleista ovat kiinnostuneet Venäjän lisäksi myös Yhdysvallat. Molempien intresseissä on saada Romaniaan EU-vastainen hallitus unionin vaikutusvallan heikentämiseksi.
– Venäjä on pyrkinyt pitämään vaikuttamisyrityksensä salassa. Yhdysvallat on taas tehnyt sen täysin avoimesti.
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinto on asettunut julkisesti laitaoikeistoa edustavan Simionin taakse.
Mitä Simionin voitosta seuraisi?
Simionin ja laitaoikeiston vaalivoitto on herättänyt Romaniassa ja ulkomailla jopa pelkoa. Miklóssyn mukaan AUR-puoluetta on kuitenkin viety viime vuosina hiukan maltillisempaan suuntaan.
Joka tapauksessa voitto tarkoittaisi sitä, että Romaniassa alkaisi poliittisten konfliktien aikakausi, jossa hallitus ja presidentti ovat vastakkaisilla puolilla.
Samalla Romania ryhtyisi ajamaan vahvemmin omia etujaan EU:ssa ja suhtautumaan aiempaa kriittisemmin EU:n yhteiseen päätöksentekoon.
Simion vastustaa Ukrainan tukemista ja hänen vaalivoittonsa voimistaisi Ukraina-kriittistä rintamaa EU:ssa.
Miklóssyn mukaan Simion tukee monen muun romanialaispoliitikon tavoin Moldovan liittämistä Romaniaan. Suur-Romaniasta haaveilevat poliitikot pitävät aluetta vanhana Romanian maakuntana, jonka Neuvostoliiton johtaja Josif Stalin varasti.
Vaatimuksia Ukrainalle ja Bulgarialle kuuluvien alueiden palauttamisesta Romanialle Miklóssy pitää kuitenkin pelkkänä kampanjapuheena.
– Simion tietää itsekin, että alueiden palauttaminen on epärealistinen tavoite, mutta sillä hän on kyennyt saamaan äänestäjiä puolelleen.