Ässien tähtisentteri Jan-Mikael Järvinen on kokenut pelimies, joka harvoin antaa sykkeensä nousta jääkiekon takia muualla kuin otteluissa tai harjoituksissa. Sunnuntaina iltapäivällä näin pääsi käymään brnolaisen hotellin kokoustilassa Tšekissä, 37-vuotias Järvinen kertoi maanantaina Yle Urheilulle.
Oli alkamassa palaveri, jossa päävalmentaja Antti Pennanen ja GM Jere Lehtinen paljastaisivat, millainen Leijona-miehistö tällä viikolla matkustaa Tukholmaan ja aloittaa MM-kisat perjantaina Itävaltaa vastaan.
– Syke hakkasi jännityksestä. Tiesin, että maaliviivoille asti ollaan selvitty, ja nyt se on joko tai.
Kun Järvinen kuuli oman nimensä, hän ei vielä sillä hetkellä noteerannut tekevänsä Leijonat-historiaa. Jo 37-vuotiaana hän on Suomen MM-historian iäkkäin debytantti ja vie tittelin vanhalta Tappara-kollegaltaan Kristian Kuuselalta. Tämä debytoi 36-vuotiaana päävalmentaja Jukka Jalosen kultatiimissä Slovakiassa 2019.
”Ei samppanjapulloja”
– Tunne oli suuresta sisäisestä riemusta huolimatta ristiriitainen. Samalle maaliviivalle saakka oli tiensä taistellut joukko loistavia pelikavereita ja hyviä ystäviä, jotka nieleskelivät samaan aikaan ehkä elämänsä suurinta pettymystä. Eli ei siinä mitkään samppanjapullot paukkuneet. Empatian tunne oli vahva.
Järvinen pelasi alle 18-vuotiaiden MM-kisat keväällä 2006, mutta sen jälkeen hän ei ollut ennen tätä kautta saanut kertaakaan minkäänlaista maajoukkuekutsua. Siitä huolimatta Jääkiekkoliiton kutsukirje ei ollut Järviselle niin suuri hämmennyksen aihe kuin ulkopuolinen saattaisi luulla.
– Ei sellaisia tavoitteita haudata ennen kuin hokkarit ovat naulassa. Kyllä sinne (MM-kisoihin) aina haluaa päästä. Mutta ei tämä ehkä ihan tavoitteista ylimpänä ollut, kun kauteen lähdettiin.
– En suhtautunut MM-leirityskutsuun millään lailla ikäni edellä. Näytöillä sinne kaikki kutsuttiin. Mutta siinä ikä ja kokemus auttoivat, ettei ollut turhia lisäpaineita, vaan pystyi nauttimaan jokaisesta päivästä miettimättä liikaa asioita etukäteen.
Edellinen Ässät-ketju 1981
Järvinen naulasi puolivälierien 7. pelissä mestari-KalPalle pudonneelle Ässille kauden aikana peräti 61 tehopistettä. Tätä avittivat pätevät ketjukaverit Lenni Hämeenaho ja Eemil Erholtz, joille Antti Pennanen myös avasi MM-oven.
Kun päättyneen kauden Ässissä yhdessä pelanneesta ketjusta koottiin edelliskerran arvokisatason hyökkäystrio, elettiin vuotta 1981. Ketju oli Arto Javanainen-Veli-Pekka Ketola-Kari Makkonen ja foorumina Kanada-cup.
Kolme Ässä-pelaajaa sai ylipäätään MM-kutsun viimeksi 1985, Prahaan. Silloin patapaitoja edustivat Kari Takko, Christian Ruuttu ja Kari Makkonen. Nyt kaikki SM-liigasta ponnistaneet MM-hyökkääjät valittiin Porista.
– Ei ole vielä sanottua, että pelaamme ketjuna myös MM-kisoissa, mutta tietysti runsaista yhteisistä kokemuksista ja hioutuneesta kommunikaatiosta oli hyötyä leirityksen aikana, ammattilaisena myös Ruotsissa, Saksassa ja Itävallassa pelannut Järvinen sanoi.
Vaikka Ässiin kevääseen 2026 saakka sitoutunut Järvinen on ollut MM-tasolla toistaiseksi tv-katsojan roolissa, vahvoja sukupolvikokemuksia kevätkarnevaali on tamperelaisellekin tarjonnut.
– Keväällä 1995 (7. toukokuuta) tanssittiin Messukylän ala-asteella Den glider in -kappaletta MM-finaalin jälkeen. Paremmin jo muistan sitten tilanteen, jossa Raipe (Raimo Helminen) antoi Karalahdelle (Jere) huikean lättysyötön ja Suomi tasoitti kaksi sekuntia ennen loppua.
Silloin elettiin kevättä 1999, ja Suomi tasoitti MM-kisojen alkusarjan Venäjä-ottelun 3-3:een Lillehammerin hallissa Norjassa.
Liigafinaali vai MM-kisat?
Kamppailu Ruotsin kisojen parhaan sentterin tittelistä tiivistyi, kun Kanadan jääkiekkoliitto kertoi Coloradon ja Pittsburghin superkeskushyökkääjien eli Nathan MacKinnonin ja Sidney Crosbyn liittyvän MM-ryhmään. Järvinen kertoi, että kaksikon osaamista on ihailtu sekä Tappara- että Ässä-pelaajien aamukahviringeissä NHL-koosteista.
– Mutta tuli mitä vaan, niin parasta pöytään. Isokin puu kaatuu, kun tarpeeksi moni juurta hakkaa.
Järvinenkin oli pannut merkille sen, että Suomen valmennusjohto ei tällä kertaa nostanut ainuttakaan KalPa-SaiPa-finaaliparissa urakoinutta pelaajaa kisaryhmään.
Jos olisi käynyt niin, että Ässät olisi pudottanut KalPan ja mennyt välierien kautta finaaliin, sama kohtalo olisi todennäköisesti odottanut teitä kolmea. Kumman olisit ottanut mieluummin: liigafinaalipaikan vai MM-komennuksen?
– Nämä on näitä kohtalon kysymyksiä. Kumpikin olisi ollut aivan mahtava juttu. Nyt tämä meni näin.