Hausjärven perintömetsän avohakkuusta päätetään vasta elokuussa – kunta harkitsee luontokartoitusta

Avohakkuuta on suunniteltu noin 11 hehtaarin yhtenäiselle alueelle vanhaa kuusivaltaista luonnonmetsää. Hakkuu oli tarkoitus tehdä syksyllä 2025.

Puita kuvattuna ylhäätäpäin.
Vanha metsä on osa Hausjärven kunnan vuonna 2024 saamaa 1,3 miljoonan euron jättiperintöä Kuva: Ville Välimäki / Yle

Hausjärvi tekee päätöksen vanhan metsän hakkuusta aikaisintaan elokuussa. Yle kertoi viime viikolla, että avohakattavaksi on päätymässä noin 11 hehtaarin yhtenäinen alue vanhaa kuusivaltaista luonnonmetsää.

Hakkuu oli tarkoitus tehdä syksyllä 2025.

Hausjärven kunnan tekninen johtaja Jouni Mattsson vahvistaa Ylelle tekstiviestillä, että hakkuusuunnitelman käsittely siirretään syksyyn. Alun perin asia piti ottaa esille kunnan teknisen lautakunnan kokouksessa toukokuussa.

Kartta joka näyttää alueen Riihimäeltä itään päin. Karttaan on merkattu Hausjärven oitti ja santalan tilan metsät.
Alue sijaitsee noin kymmenen minuutin ajomatkan päässä Hausjärven kuntakeskuksesta Oitista Rutajärven koillispuolella. Kuva: Grafiikka: Ville Välimäki / Yle, Mapcreator, Openstreetmap

Puunmyynti, hakkuusuunnitelma ja ajatellun luonnonsuojelualueen rajaus päätetään elokuussa, kun on kaikki tiedot kasassa. Eli päätös siirtyy uuden kunnanvaltuuston tekniselle lautakunnalle.

Luontokartoituksesta päätetään maanantaina

Kunnanhallitus keskustelee asiaa maanantaina 12. toukokuuta. Silloin muun muassa päätetään, teettääkö kunta alueesta luontokartoituksen sammalmaastoihin erikoistuneelta yritykseltä Envibio oy:ltä. Kartoitus koskisi yhteensä 38 hehtaarin aluetta.

Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistyksen tietojen mukaan luontokartoitus tehtäisiin heinäkuun loppuun mennessä.

Metsäpalsta on osa Hausjärven kunnan vuonna 2024 saamaa 1,3 miljoonan euron jättiperintöä. Santalan tilan perinnöstä yhteensä 112 hehtaaria on metsää. Valtaosa perintöön kuuluvista metsistä on talousmetsää.

Ylen tietojen mukaan kunta sai paljon palautetta hakkuusuunnitelmasta, joka herätti kovaa keskustelua myös somessa.

Suomen luonnonsuojeluliiton Etelä-Hämeen piirin metsäryhmään kuuluvan Marko Vertaisen mielestä vastaavia metsiä näkee Etelä-Suomessa nykyään lähinnä suojelualueilla.