Ison hallin pöydällä lojuu auki revittyjä roskapusseja.
Haju on kamala.
Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokympillä avustavat työntekijät Teija Juntunen ja Salla Schroderus käyvät jätteitä tottuneesti läpi.
Majasaaren jätekeskuksessa on käynnissä sekajätetutkimus, jossa kartoitetaan kainuulaisten lajittelutaitoja.
Pussien sisältä löytyy kaikki mahdollinen, mitä ihminen keksii laittaa kotinsa sekajätteeseen: välihousuja, vaippoja ja muussaantunutta biojätettä, kuten pakastemansikoita.
– Pakkauksineen päivineen nämä on tänne sekajätteeseen heitetty, Schroderus sanoo.
Jos mansikat sekajätteeseen laittanut asukas olisi toiminut oikein, olisi käyttökelvottomien mansikoiden paikka ollut biojäte. Muovirasioita olisi voinut käyttää uudelleen.
Schroderuksen mukaan sekajätteissä on liikaa biojätettä.
Muutaman metrin päässä oleva Juntunen avaa uuden pussin.
Sen sisältö on hänen mukaansa niin sanotusti helppo. Pussi sisältää kartonki- ja muovijätettä, jotka olisi voinut lajitella erikseen.
– On täällä yhdet sukkahousutkin.
Lajittelua ei osata
Tutkimuksessa lajitellaan kotitalouksien roskapusseja 30:een eri jätelajiin.
Yhteen niistä päätyvät myös Juntusen mainitsemat sukkahousut.
Edellisen kerran tutkimus tehtiin vuonna 2021. Sen perusteella Kainuussa osattiin kierrättää biojätettä.
– Silloin biojätteen määrä oli 22 prosenttia. Muualla Suomessa biojätteen määrä voi olla yli 30 prosenttiakin, Ekokympin laatu- ja kehityspäällikkö Marjut Kinnunen kertoo.
Suomen kiertovoiman mukaan kotitalouksien sekajätteestä hieman yli 29 prosenttia oli biojätettä vuonna 2024. Tulos on saatu jätelaitosten vuosina 2023–2024 tekemien tutkimusten perusteella. Tutkimukset kattavat yli 50 prosenttia Suomen asukasluvusta.
Kainuussa nyt käynnissä olevan tutkimuksen tuloksia on vielä aikaista arvioida muuten kuin silmämääräisesti.
– Kun kolme neljäsosaa on nyt käyty läpi, niin tilavuusperusteisesti eniten sekajätteen joukossa on muovipakkauksia ja biojätettä. Sitä ei saisi olla sekajätteessä ollenkaan.
Sekajäteroska-astiat pois keittiöstä
Tulokset auttavat kehittämään jätehuoltoa ja selvittämään, kuinka hyvin kainuulaiset lajittelevat jätteensä.
Tulokset menevät myös Suomen kiertovoiman kansalliseen tilastoon, jossa pidetään yllä kaikkien Suomen jätelaitosten tekemiä tutkimuksia. Niitä vertaillaan keskenään.
– Tämän viikon perusteella jätteiden lajittelu ei ole Kainuussa mennyt perille, Teija Juntunen toteaa.
Myös Ekokympin laatu- ja kehityspäällikkö Marjut Kinnunen antaa kotitalouksille huonon arvosanan.
– Muovia ja biojätettä on ihan älyttömän paljon.
Jätteet on kerätty pientalo- ja kerrostaloalueilta sekä aluekeräyspisteiltä Oulujärven ympäriltä.
– Meillä on kertynyt säkeittäin biojätettä ja muovia siitä huolimatta, että taloyhtiöissä on keräysastiat. Astiat ovat siis paikallaan, mutta niitä ei osata käyttää, Kinnunen summaa.
Hänellä on radikaali ehdotus kaikkiin suomalaisiin koteihin.
– Sekajäteroskis pois keittiöstä. Sen paikka voisi olla kylpyhuoneessa tai kodinhoitohuoneessa, jolloin sinne voisi heittää muun muassa vaipat ja vanupuikot.