Toimeentulotuen kiristyminen näkyy hyvinvointialueilla – työntekijät raportoivat tiukentuneesta linjasta

Sosiaalibarometrin vastausten perusteella 12 hyvinvointialuetta sekä Helsingin kaupunki ovat kiristäneet tukien myöntämistä.

Helsingin Myllypuron elintarvikejakelussa jonottavia ihmisiä
51 prosenttia Sosiaalibarometriin vastanneista sosiaalityöntekijöistä kertoo, että täydentävää toimeentuloa ei myönnetä ruokaan vaan asiakas ohjataan ruoka-apuun. Arkistokuva. Kuva: Antti Kolppo / Yle

Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen on tiukentunut suurimmassa osassa Suomea kuluvan vuoden aikana.

Asia selviää Suomen sosiaali ja terveys ry Sosten Sosiaalibarometri-kyselyn ennakkotiedoista.

Täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea myöntävät hyvinvointialueet.

Sosiaalibarometriin vastanneet sosiaalityöntekijät ja sosiaali- ja terveysjohtajat raportoivat tukien myöntämisen kiristyksistä 12 hyvinvointialuella ja Helsingin kaupungilla.

– Tulokset eivät yllätä tilastojen valossa. Jonkun aikaa jo tällaista trendiä on ollut havaittavissa, sanoo Jyväskylän yliopiston työelämäprofessori Minna Kivipelto.

Hän uskoo, että perisyy kiristyksille on hyvinvointialueiden tiukentunut talous ja säästöjen etsiminen.

– Ihmettelen todella paljon, että näin pienistä asioista säästetään, koska niillä voisi olla myös suuri merkitys.

”Se voi näyttäytyä linjausten kiristymisenä”

Yli puolet Sosiaalibarometri-kyselyyn vastanneista sosiaalityöntekijöistä kertoi joko ohjeistuksista tai kehotuksista kiristää täydentävän tai ehkäisevän toimeentulotuen myöntämistä.

31 prosenttia kertoi kirjallisista ohjeistuksista ja 20 prosenttia suullisista kehotuksista.

Kiristyksistä täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisessä raportoitiin esimerkiksi Suomen suurimmalla hyvinvointialueella Pirkanmaalla (Pirha).

Pirha ei ole kuitenkaan tehnyt uusia linjauksia tai suunnitellut kiristyksiä tukien myöntämiseen, kertoo työikäisten asiakasohjauksen palvelupäällikkö Sanna Vartio.

– Sosiaaliturvan yleinen kiristyminen voi kuitenkin näyttäytyä linjausten kiristymisenä. Täydentävällä tai ehkäisevällä toimeentulotuella ei tulisi lähtökohtaisesti sitä kuitenkaan kompensoida.

Asumiskulujen tukemisessa kiristyksiä

Pirhan Sanna Vartio nostaa esimerkiksi asumiskulut.

– Täydentävällä tai ehkäisevällä toimeentulotuella ei voida perustilanteessa tukea asumista liian kalliissa asunnossa, jos sitä ei tueta myöskään perustoimeentulotuella.

Viime keväästä lähtien Kela ei ole enää joustanut asumismenojen kuntakohtaisista enimmäisrajoista ilman erityistä perustetta, kun se myöntää perustoimeentulotukea asumismenoihin.

Barometriin vastanneiden sosiaalityöntekijöiden mukaan hyvinvointialueilla on selvästi kiristetty täydentävän toimeentulotuen myöntämistä Kelan normin ylittäviin asumiskuluihin. Tästä kertoi 57 prosenttia vastaajista.

Työelämäprofessori Minna Kivipellon mukaan joidenkin hyvinvointialueiden ohjeissa sanotaan suoraan, että Kelan normin ylittäviin asumismenoihin ei makseta tukea.

Kädet lähikuvassa mustan läppärin hiirellä, läppärin edessä apteekin kuitti.
Täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea voi hakea hyvinvointialueelta sen jälkeen, kun Kela on tehnyt perustoimeentulotuesta päätöksen. Kuvituskuva. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Hakemusmäärän kasvua odotetaan Pirkanmaalla

Sanna Vartion mukaan Pirkanmaalla yhteydenotot asumiseen liittyen ovat selvästi lisääntyneet tiukennusten jälkeen, mutta toimeentulohakemusten määrässä ei ole vielä näkynyt kasvua.

Hän kuitenkin uskoo, että tukihakemusten määrä kasvaa.

– Tilannetta seurataan tiiviisti talouden suunnittelussa. Olemme esimerkiksi organisoineet etuuskäsittelytyötä uusiksi, jotta resurssit saataisiin riittämään.