Väljänieluiset katiskat uhkaavat norppia, kertovat Itä-Suomen poliisin tilastot.
Vuosina 2019–2024 poliisin tietoon tuli kymmeniä tapauksia, joissa kalaa pyydettiin norppa-asetuksen vastaisilla katiskoilla.
Vanhempi rikoskonstaapeli Paavo Väisänen sanoo, että todellisuudessa määrä on isompi.
– Kalastuksenvalvoja voi käsitellä asian huomautuksella, eivätkä nämä tapaukset tule poliisin tietoon.
Asetuksen mukaan katiskan nielu saa olla leveydeltään tai venytettynä korkeintaan 15 senttimetriä.
Väljänieluiset katiskat ovat vaarallisia etenkin nuorille norpille, koska ne menevät kalojen perässä pyydykseen, eivätkä välttämättä pääse sieltä enää pois.
Väisäsen mukaan laittomat katiskat ovat yleensä huonokuntoisia, eikä niissä ole omistajan yhteystietoja. Näissä tapauksissa poliisi nostaa pyydykset järvestä ja kirjaa rikosilmoituksen.
Mikäli kalastajan henkilöllisyys on tiedossa, on seurauksena yleensä sakkorangaistus. Tulot vaikuttavat rangaistuksen suuruuteen.
Verkkokalastuskieltoa rikotaan vuosittain
Verkkokalastus on kielletty Saimaalla huhtikuun puolivälistä kesäkuun loppuun saimaannorpan suojelemiseksi. Poikkeuksena ovat alle 22 millimetrin muikkuverkot, joita saa käyttää 21. kesäkuuta alkaen.
Paavo Väisäsen mukaan verkkokalastuskieltoa rikotaan vuosittain, mutta suurin osa rikkomuksista ei tule poliisin tietoon. Kalastuksenvalvoja voi antaa huomautuksen ja käsitellä asian paikan päällä.
Poliisin tilastoissa näkyy vuosina 2019–2024 neljä tapausta, joissa on verkkokalastettu kiellon aikana.
Verkkokalastuskiellon alue on laajentunut samaa vauhtia kuin norppa on levittäytynyt uusille alueille.
– Osa kalastajista ei välttämättä tiedä kiellosta. Näissä tapauksissa verkko otetaan pois järvestä ja kalastajaa ohjeistetaan rajoituksista.
Väisänen kertoo, että kalastuksenvalvojat saavat ajoittain vihjeitä niin kutsutuista piiloverkoista, joilla kierretään verkkokalastuskieltoa tahallaan.
– Niiden paljastaminen valvonnassa on äärimmäisen hankalaa. On mahdotonta sanoa, miten yleistä tämä on, mutta kyllä sitä tapahtuu.
Järvilohen hinta tuhansia euroja
Varsinaisia kalastusrikoksia tapahtuu Itä-Suomessa harvoin: keskimäärin joka toinen vuosi.
Paavo Väisäsen mielestä osa näistäkin tapauksista olisi pitänyt kirjata rikkomuksiksi. Rikkomus on lievempi teko kuin rikos.
Vuosina 2019–2024 kirjattiin 81 kalastusrikkomusta: niitä ovat esimerkiksi luvattoman katiskan käyttö, kevään verkkokalastuskiellon rikkominen ja se, ettei jätä pyydykseen omia yhteystietojaan.
Jos jää kiinni yhteystietojen puuttumisesta, voi seurauksena olla sakkorangaistus.
– Lisäksi pyydys tulee merkitä niin, että se on selvästi muiden vesillä liikkuvien havaittavissa. Tässä on paljon puutteita.
Väisäsen mukaan Itä-Suomessa on tullut esiin myös tapauksia, joissa saaliiksi on saatu rauhoitettu kala.
Näissä rikkomuksissa kalastajan on korvattava sen arvo. Esimerkiksi Saimaan järvilohen pyytämisestä seuraa 7 510 euron rangaistus.
Dokumenttielokuva Operaatio Norppa kertoo norpalle omistautuneista tutkijoista, viranomaisista ja vapaaehtoisista:
Operaatio Norppa
