Liikenteen väheneminen itärajan tuntumassa vaikuttaa alueen maanteiden kunnossapitoon.
Esimerkiksi Suomesta Venäjälle kulkevien teiden liikennemäärät romahtivat sen jälkeen, kun itäraja meni kiinni.
Väyläviraston mukaan teiden turvallisuudesta pidetään huolta, mutta kunnossapidon tärkeysjärjestys voi silti muuttua.
Toimialajohtaja Virpi Anttila Väylävirastosta sanoo, että esimerkiksi turvallisuutta vaarantavat reiät paikataan myös itärajan tieosuuksilla aina.
Yleisperiaate on, että maanteiden korjaukset asetetaan tärkeysjärjestykseen muun muassa liikennemäärien mukaan.
Ristiriitainen tilanne
Raskaan liikenteen ammattilaisia tilanne huolestuttaa. Suomen Metsäalan kuljetusyrittäjien toiminnanjohtajan Kari Palojärven huomio kiinnittyy teiden talvikunnossapitoon sekä siihen, missä kunnossa tiet ovat keväällä talven jäljiltä.
Itä-Suomessa kulkee paljon metsäteollisuuden puutavaraliikennettä. Alan yrittäjien mielestä hiipuneet liikennemäärät ovat johtaneet ristiriitaiseen tilanteeseen.
– Valtakunnallisesti ajateltuna tienhoitorahat pitäisi tietysti käyttää siellä, missä liikennettä on. Turhaahan se on aurata ja puunata tyhjiä teitä, Palojärvi tokaisee.
Samaan hengenvetoon hän huomauttaa, että paikallisesti ajateltuna vähäliikenteinenkin tieverkko kaipaisi rahaa, koska metsäteollisuuden tarvitsemat puukuormat on usein haettava rekka-autoilla pienten teiden varsilta.
– Se on huono juttu, jos tienhoito huononee, kiteyttää Palojärvi.
Toistaiseksi vähän muutoksia
Teiden kunnossapitoa koskevia muutoksia on tähän asti tehty varsin vähän. Viime syksynä valtio siirsi E18-moottoritien rahoja idästä länteen, hiljentyneeltä Hamina-Vaalimaa -osuudelta Lohjan ja Muurlan välille.
Ely-keskusten kunnossapitämillä maanteillä muutoksia on itärajan maakunnissa tehty toistaiseksi vain yhdellä hiljentyneellä tieosuudella Vartiuksen raja-aseman lähellä Kainuussa.
Esimerkiksi talvella hoitoluokituksen alentaminen tarkoittaa sitä, että lunta saa kertyä ylempää hoitoluokkaa enemmän, ja auraus voi myös kestää pitempään.
Videolla puutavarankuljettaja Antti Tiippana listaa kolmen miljoonan ajokilometrin kokemuksella millaiset riskit lisääntyvät, jos teiden kunto huononee:
Kaakkois-Suomessa puolestaan valtatie 13 osuuden hoitoluokituksen laskeminen Lappeenrannan ja Venäjän rajan välillä on ely-keskuksen harkinnassa. Tie kulkee Saimaan kanavan tuntumassa Lappeenrannan ja rajalla sijaitsevan Nuijamaan välillä. Muutos voi tapahtua ensi vuonna.
Myös muut ely-keskukset seuraavat liikennemäärien kehittymistä jatkuvasti. Muutoksia teiden hoitotasoon tehdään yleensä silloin, kun hoitourakat tulevat uudelleen kilpailutettaviksi.
Rekkoja vielä jonoiksi asti
Ruokolahtelainen kuljetusyrittäjä Antti Tiippana huomauttaa, että Venäjän liikenteen katoaminen itärajan tuntumasta on vain yksi osa kokonaisuutta. Tiippanan yritys liikennöi puutavararekoillaan Porvoosta Savonlinnaan ulottuvalla alueella.
Yksi raskaan liikenteen ammattilaisia vuosia kiusannut murheenkryyni on valtatie 26, joka kulkee E18-tieltä Haminasta kuutostielle Luumäelle.
– Rekkaliikennettä on paljon, vaikka venäläisiä ei enää liikenteessä olekaan. Jonossa ajellaan usein eli kyllä siellä autoja riittää, sanoo Tiippana.
Hänen mielestään teiden kunnossapidolla on itäiselle Suomelle erityinen merkitys.
– Tänne olisi tärkeää panostaa, jotta saataisiin teollisuutta ja työpaikkoja. Tilannetta ei paranna se, että tiet huononevat.