Keski-Suomessa hyvinvointialueen alijäämä paisuu yhä – talous on tasapainossa aikaisintaan 2030-luvulla

Alkuvuoden perusteella hyvinvointialueen alijäämä on tänä vuonna 64 miljoonaa euroa. Diagnoositietojen kirjaaminen on parantunut, mutta niiden tuoma rahoitus ei pelasta tilannetta.

Lääkäri hakemassa seuraavaa potilasta odotusaulasta vastaanotolleen.
Ongelmat diagnoositietojen kirjaamisessa ennen hyvinvointialueen aloittamista kurittavat Keski-Suomen hyvinvointialueen taloutta vielä pitkään. Arkistokuva viime joulukuulta sairaala Novasta. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Keski-Suomen hyvinvointialueella talouden ongelmat eivät ennusteiden mukaan hellitä tämän vuosikymmenen aikana.

Viime vuoden lopussa Keski-Suomessa hyvinvointialueella arvioitiin, että kertynyttä alijäämää olisi tämän vuoden lopussa yli 280 miljoonaa euroa, mutta nykyisen ennusteen perusteella summa nousee yli 300 miljoonaan.

Keski-Suomen hyvinvointialueen alijäämäennuste tälle vuodelle on 21 miljoonaa euroa heikompi, kuin mitä talousarviossa on arvioitu. Ylitys johtuu etenkin menojen kasvusta lastensuojelun laitoshoidossa ja vammaispalveluiden ostopalveluista.

Hyvinvointialueen ensimmäisen vuosineljänneksen perusteella tilinpäätökseen ennustetaan 64 miljoonan euron alijäämää. Toisaalta tilanne on parempi kuin viime vuonna, jolloin alijäämä oli 142 miljoonaa euroa.

Keski-Suomessa hyvinvointialueen tavoitteena oli saada tulot ja menot tasapainoon vuoden 2026 aikana, mutta nyt se karkaa kauemmas.

Hyvinvointialueen kolmen ensimmäisen toimintavuoden aikana kertyneiden alijäämien kattaminen vie hyvinvointialuejohtaja Jan Tolletin mukaan vuoden 2030 loppuun.

– Keski-Suomen hyvinvointialueen täytyy siihen asti leikata vuosittain menoistaan noin 50 miljoonaa euroa. Se on iso vuotuinen toimenpide, hän sanoo.

Vuonna 2026 Keski-Suomen hyvinvointialue saa valtionrahoitusta noin 1,3 miljardia euroa, mikä on seitsemän miljoonaa euroa aiemmin arvioitua vähemmän.

Vuonna 2027 vaakakuppi on toisin päin. Silloin hyvinvointialue saa valtiolta 1,35 miljardia euroa eli 34 miljoonaa euroa enemmän, kuin mitä valtiovarainministeriön aiemmissa laskelmissa on arvioitu.

Murheena yhä vanhat puutteet diagnoositietojen kirjaamisessa

Ongelmat diagnoositietojen kirjaamisessa ennen hyvinvointialueen aloittamista kurittavat Keski-Suomen hyvinvointialueen taloutta vielä pitkään.

Diagnoositiedot koskevat esimerkiksi ihmisten sairastavuutta, mikä kertoo palveluiden tarpeesta. Hyvinvointialueiden rahoitus linkittyy näihin tietoihin.

Tolletin mukaan diagnoositietoja kirjattiin heikosti ennen hyvinvointialueiden aloittamista, jolloin perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut olivat kuntien vastuulla. Niiden pohjalta laskettiin hyvinvointialueiden rahoitus vuosille 2023–2025.

Keski-Suomen hyvinvointialue on tähän mennessä käynyt läpi diagnoositiedot vuodelta 2022, joka koske tämän vuoden rahoitusta.

Vuodelta 2022 on puuttunut lähes 30 000 diagnoositietoa, joita käytetään palvelukerrointen laskennassa. Tämän vuoksi rahoituksesta on jäänyt yli 45 miljoonaa euroa saamatta.

– Jos kaksi aiempaa vuotta on samaa luokkaa, niin Keski-Suomen hyvinvointialueen rahoitus on kolmen ensimmäisen toimintavuoden aikana ollut vähintään sata miljoonaa euroa vähemmän kuin silloin, jos diagnoosien kirjaaminen olisi ollut oikealla tasolla, Tollet sanoo.

Tämän vuoden rahoituksesta Keski-Suomen hyvinvointialue on jo tehnyt oikaisupyynnön valtiovarainministeriölle.

Kun perusterveydenhoito ja sosiaalipalvelut olivat kuntien vastuulla, diagnoositietojen kirjaamistaso oli noin 40–80 prosenttia. Hyvinvointialueella diagnoositiedoista kirjataan Tolletin mukaan nyt noin 93 prosenttia, mutta tasoa täytyy edelleen nostaa.

Jälkikäteistarkistus maksetaan tänä vuonna ensimmäistä kertaa

Tämä vuonna valtio maksaa hyvinvointialueille lisärahoitusta jälkikäteistarkistuksen perusteella ensimmäistä kertaa.
Toisin sanoen hyvinvointialueiden rahoituksen taso tarkistetaan jälkikäteen kahden vuoden viipeellä vastaamaan koko maan tasolla toteutuneita kustannuksia.

Vuonna 2025 jälkikäteistarkistus korotti rahoituksen tasoa koko maassa noin 1,4 miljardia euroa. Keski-Suomessa hyvinvointialue saa jälkikäteisrahoituksena tänä vuonna 67 miljoonaa euroa.

Vuosina 2026–2027 summa on 61–64 miljoonaa euroa. Tämän jälkeen jälkikäteistarkistuksen tuoma rahoitus putoaa ennusteen mukaan 20–16 miljoonaan euroon.

Valtiovarainministeriö julkaisi vapun alla hyvinvointialueiden rahoituslaskelmat vuosille 2026–2029.

Tolletin mukaan kaikki hyvinvointialueet parantavat nyt kilpaa diagnoositietojen kirjaamistaan.

– Tämän vuoksi hyvinvointialueiden rahoituksen tarvetta tulevina vuosina on vaikea arvioida, hän sanoo.

Keski-Suomen hyvinvointialue kertoi viime syksynä tekevänsä vuonna 2025 rajuja säästöjä talouden tasapainottamiseksi.