Savonlinnaan on valmistumassa kolmas koirapuisto, Mikkelissä suunnitelmat uusien rakentamisesta eivät etene

Koirapuistoja on helppo ylläpitää. Mikkeliin yhden koirapuiston rakentaminen maksaa 50 000–70 000 euroa.

Tiibetinmastiffi nuuhkii koirapuistossa Savonlinnassa.
Tiibetinmastiffi Kane viihtyy Savonlinnan Kellarpellon koirapuistossa. Kuva: Sami Ikonen / Yle

Mikkelin koirapuistosuunnitelmat eivät ole edenneet.

Mikkeli kysyi asukkailta ehdotuksia koirapuistojen paikoiksi vuonna 2023. Ehdotuksia tuli useita satoja. Niiden perusteella kaupunki hahmotteli kuusi sopivaa koirapuiston paikkaa: Launiala, Rokkala, Karila, Haukivuori, Anttola ja Otava.

Kaupunginpuutarhuri Marko Vuorinen kertoo, että kaupunkialueelle on vaikea sijoittaa koirapuistoja, koska etäisyys asutukseen pitää olla riittävä, 50–100 metriä.

Lisäksi roskisten tyhjentämisen takia puiston viereen pitäisi päästä kuorma-autolla. Lähistöllä pitäisi olla myös parkkipaikka, koska moni koira saapuu puistoon autolla.

Kun koirapuistosuunnitelma julkaistiin, se sai lähes pelkästään kielteistä palautetta, Vuorinen kertoo.

– Toiset pitävät koirista, toiset eivät voi sietää. Siinä ollaan nopeasti törmäyskurssilla.

Palautteiden perusteella Launialan koirapuisto poistettiin suunnitelmasta.

Kaksi vuotta myöhemmin Mikkelin suunnitelmat eivät ole edenneet.

Vuorinen epäilee, että yksi syy voi olla raha. Yhden koirapuiston rakentaminen maksaa kaupungille 50 000–70 000 euroa.

Verkkoaita märässä ja mutaisessa maassa.
Mikkelin Pankalammen koirapuiston aitaa on jouduttu korjaamaan useaan otteeseen. Kuva: Enna Poutiainen / Yle

Entinen lampaiden aitaus

Tällä hetkellä kaupungissa on kaksi puistoa: Ristiinassa ja Pankalammella.

Pankalammen puisto oli alun perin lampaiden aitaus. Vuorinen kertoo, että aita on kevyesti rakennettu ja maaperä pehmeää. Kun viereisen lammen veden pinta on korkealla, vesi nousee myös puistoon. Siksi aitaa joudutaan kunnostamaan usein.

Ristiinan koirapuiston aitojen kunnostuksesta vastaa Ristiinan koirakerho.

Helppo ylläpitää

Savonlinnalainen Tarmo Makkonen käyttää tiibetinmastiffi Kanea koirapuistossa liikunnan ja sosiaalisen kanssakäymisen takia.

– Näin iso koira ei saa kävelemällä riittävästi liikuntaa ja tänne on helppo pistäytyä.

Makkonen on tutustunut vuosien saatossa muihin koirapuistossa kävijöihin ja Kanen temmeltäessä muiden koirien kanssa hän juttelee tuttujen kanssa.

Tiibetinmastiffi Kane omistajansa Tarmo Makkosen kanssa.
Tiibetinmastiffi Kane omistajansa Tarmo Makkosen kanssa Kellarpellon koirapuistossa Savonlinnassa. Kuva: Sami Ikonen / Yle
Tiibetinmastiffi Kane viihtyy koirapuistoissa: "Kun tännepäin lähdetään, niin se tänne puistolle haluaa"
Toimittaja Sami Ikonen tapasi Tarmo Makkosen ja Kanen huhtikuun lopulla.

Savonlinnan kaupunginpuutarhuri Teppo Luumin mukaan koirapuistoja on helppo ylläpitää. Kaupunki leikkaa ruohon ja tyhjentää roskapöntöt koirapuiston alueelta.

Rakenteista kunnostamista vaativat lähinnä puistojen portit.

Eniten palautetta käyttäjiltä tulee toisten koirien toiminnasta. Esimerkiksi koiran jätösten kerääminen on kuitenkin käyttäjän eikä kaupungin vastuulla.

Savonlinnaan on valmistumassa kolmas koirapuisto Kerimaalle.

Savonlinnalaiset ovat myös toivoneet koirapuistoa keskustan läheisyyteen. Tällaisen rakentamisesta on Luumin mukaan käyty alustavia keskusteluja.

Tennispallo hiekalla Mertalan koirapuistossa.
Savonlinnan toistaiseksi toinen koirapuisto sijaitsee Mertalassa. Aidatulla kentällä on ennen urheiltu. Kuva: Sami Ikonen / Yle

Hajujen tärkeys

Kennelliiton teettämän tutkimuksen mukaan koiranomistajat kaipaavat eniten lenkkipolkuja ja jäteastioita lenkkipolkujen varsille.

Kennelliiton toiminnanjohtaja Pirjo Onza kertoo, että osa kunnista käyttää koiraystävällisyyttä ja esimerkiksi koirapuistoja houkuttimena uusille asukkaille.

Koirat elävät hajumaailmassa, ja niille on tärkeää päästä haistelemaan.

– Ihmiset tuppaavat kulkemaan koirien kanssa niin reippaasti, että ne eivät välttämättä ehdi rauhassa haistella.