Kalastuskuntia, joita kutsutaan nykyisin osakaskunniksi, halutaan yhdistää suuremmiksi yksiköiksi kiihtyvällä tahdilla.
Kalatalouden Keskusliiton vuonna 2024 tekemän selvityksen mukaan vesialueiden omistusyksiköiden yhdistämistarve on Suomessa suuri.
Tällä hetkellä yksiköiden pieni koko ja toimijoiden ikääntyminen vievät toiminnasta tehoa.
Osakaskuntien toiminnan hiipuessa loppuu muun muassa kalavesien hoito, istutuksien tekeminen ja kalastuksenvalvonta, selvityksessä todetaan.
Osakaskuntia on yhdistetty menestyksellä jo muun muassa Savossa.
Nyt yhdistämishalu on leviämässä pohjoiseen.
Kuusamossa työ on alkamassa
Kuusamossa on käynnistymässä Myötävirtaa osakaskuntiin -hanke, jossa pitäjän vajaat 30 osakaskuntaa halutaan osin yhdistää.
Hanketta vetävä projektipäällikkö Heino Ervasti sanoo, että kalastusalueiden hoito on pitkälti talkootyötä.
– Sen perinne hiipuu, kun ihmiset vanhenevat kylillä. Yhteisiä asioita ei enää haluta lähteä hoitamaan entiseen malliin. Siksi meillä lähti ajatus yhdistää osakaskuntia suuremmiksi ja tehokkaimmiksi yksiköiksi, Ervasti sanoo.
Ervastin mukaan esimerkiksi ammattikalastajat Kuusamossa joutuvat nykyisin hankkimaan jopa kymmenen eri kalastuslupaa eri osakaskunnilta ammattinsa harjoittamiseen.
– Kun osakaskuntia yhdistetään, voisi ammattikalastaja tehdä työtään yhdellä luvalla, Ervasti sanoo.
Suurempien yksiköiden toimintoja voisi hallinnoida myös osakaskunnan ulkopuolinen asiantuntija, Ervasti pohtii.
– Osakaskuntien yhdistämisen esteenä on enää kateus, raha ja vanhoillinen ajattelu. Näistä kun pääsemme yli, yhdistäminen edistyy, Ervasti sanoo ja naurahtaa.
Kuusamolaisen Kesäniemenkylän osakaskunnan esimies Veikko Keränen myöntää, että vesistöjen äärellä saattaa esiintyä vielä vanhoillista ja kateellistakin ilmapiiriä.
– Vai onko osakaskuntien väki jo niin vanhaa, etteivät ymmärrä näitä uudistuksia. Itse olen sitä mieltä, että osakaskuntien yhdistämisessä pitää olla tarkkana, ettei tule jälkikäteen sanomista. Työpalikat pitää olla kunnossa, Veikko Keränen toteaa.
Pyhäjärvellä yhdistäminen onnistui
Kaksi vuotta sitten Pyhäjärvellä yhdistettiin kolme osakaskuntaa.
Pyhäjärven kalatalousalueen hallituksen puheenjohtaja Juha Tikka on näkemyksissään Heino Ervastin linjoilla.
– Väki vanhenee ja vanhenee. Toimijoita ei ole enää riittävästi. Jos hoidetaan samoja vesialueita, mitä järkeä niitä on hoitaa huonosti tai vajavaisesti, kun homma toimii paremmin yhden osakaskunnan nuijan alla, Juha Tikka sanoo.
Tikka muistuttaa, että yhdellä vahvemmalla osakaskunnalla on enemmän vaikutusvaltaa esimerkiksi annettaessa lausuntoja ympäristöasioissa, kuten tuulivoimapuistojen suunnittelussa.
– Kaikilla meidän kolmella vesialueen osakaskunnalla oli yhteinen tahtotila lyödä hynttyyt yhteen. Eihän se ollut kuin tehdä päätös. Suurimman työn tekee varmasti maanmittauslaitos, joka hoitaa yhdistymisen virallisen puolen, Tikka toteaa.
Pyhäjärvellä yhteiseen osakaskuntaan liittyivät myös maa-alueiden jakokunnat sekä järjestäytymättömät koskiosuuksien osakaskunnat.
Kalatalouden Keskusliiton mukaan Suomessa on vesialueilla yhteensä noin 20 000 osakaskuntaa. Niiden yhteispinta-ala on 3,9 miljoonaa hehtaaria.
Osakaskiinteistöissä yksittäisten vesialueiden omistajien määräksi on arvioitu noin 1,5 miljoonaa henkilöä.
Valtio on merkittävä vesialueen omistaja 3,4 miljoonalla hehtaarilla. Nämä vedet ovat Metsähallituksen hallinnassa.
Vesialueita omistavat myös yksityiset ihmiset ja yhteisöt, kuten yhtiöt, kunnat ja seurakunnat. Yksityisiä vesialueita Suomessa on 1,3 miljoonaa hehtaaria.