Keskelle Helsinkiä ilmestyi kymmeniä vessanpönttöjä – taidetempaus muistuttaa, että pyttyyn saa laittaa vain eritteitä

Helsingin seudun ympäristöpalveluiden Pytyllä on asiaa -tempaus muistutti kaupunkilaisia vessanpöntön tarkoituksesta.

Vessanpytyistä tehty taideteos Kansalaistorilla.
Itämeren portit -taideteos koostuu kymmenistä vessanpöntöistä. Kuva: Jussi Putkonen / Yle

Keskustakirjasto Oodiin asetettiin tänään keskiviikkona esille vitriini, jonka sisällä on esillä muun muassa aurinkolasit, simpukkapuhelin, korkkiruuvi, tekohampaat ja lentokone.

Mikä näitä esineitä yhdistää? Ne ovat kaikki päätyneet pöntön kautta viemäriin ja siitä vedenpuhdistamolle.

Vessanpönttö on kodinesineenä intiimi, mutta torille raijattuna se herättää huvitusta ja kysymyksiä.

Teknisesti ottaen pöntöstä voi huuhtoa mitä vain maan ja taivaan väliltä, mutta on tärkeää muistaa, että pytty on aina tarkoitettu eritteiden hävittämiseen. Ei muuhun oheistoimintaan.

– Pönttöön saa laittaa kakkaa, pissaa, vessapaperia ja pesuvettä. Ei muuta, HSY:n ympäristöasiantuntija Elina Tanner muistuttaa.

Viemäriin päätyneitä esineitä vitriinissä.
Yleisimpien pyttyyn päätyviä vierasesineiden joukossa ovat lasten lelut. Kuva: Jussi Putkonen / Yle

Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) nostatti tänään näkyvästi kaupunkilaisten tietämystä Itämereen päätyvästä kemikaalikuormasta. Osana Pytyllä on asiaa -tempausta Kansalaistorille kasattiin kymmenistä vessanpöntöistä taideinstallaatio.

– Haluamme herätellä ihmisten huomiota siihen, että tavallisista arjen tavaroista: vaatteista, kosmetiikasta, pesuaineista ja lääkkeistä kertyy erilaisia aineita jätevesiin. Ne tulevat suihkun kautta, pyykkiä pestessä tai ihan ihmisen läpi kulkeutuneina, Tanner kertoo.

Ei särkikaloja, paistorasvoja tai lääkkeitä pönttöön

Jätevedenpuhdistamolla vedet puhdistetaan orgaanisista aineksista, fosforista ja typestä, mutta kaikkia merieliöille haitallisia aineita jätevesistä ei saada talteen. Ne päätyvät lopulta Itämereen.

Kuten todettua, pönttöön päätyy silti jatkuvasti sinne kuulumattomia tarpeita. Tanner kertoo kuulleensa, että joku oli laittanut vessanpönttöön särkiäkin, ja toiminnallaan tukkinut viemärin. Jokajouluinen ongelma ovat kinkun paistorasvat.

Miksei viesti mene perille?

– Syy voi olla osittain tietämättömydessä tai sitten välinpitämättömyydessä.

Lääkejäämiä päätyy jäteveteen väistämättä silloinkin, kun pönttöä käytetään aivan oikein. Jokainen voi kuitenkin vaikuttaa merien puhtauteen omalla toiminnallaan.

Vessanpytty, johon on kirjoitettu iskulause.
Pytyllä on asiaa. Kaikkiin istuimiin on kirjoitettu iskulause muistuttamaan, millä toimilla arjen kemikaalikuormaa voi pienentää. Kuva: Jussi Putkonen / Yle

Esimerkiksi kipugeeleissä käytetty lääkeaine diklofenaakki on vesieläimille hyvin haitallinen. Ruotsissa diklofenaakin kulkeutumista järviin ja meriin on suitsittu jopa laittamalla kipugeelit tiskin taakse apteekeissa.

– Kun geeliä levitetään iholle se huuhtoutuu veden mukana viemäriin. Apteekista voi esimerkiksi kysyä ympäristölle vähemmän haitallisia vaihtoehtoja, Tanner kertoo.

Hän muistuttaa myös, että kaikki vanhat lääkkeet palautetaan apteekkiin. Niitä ei laiteta roskikseen, eikä varsinkaan pyttyyn.

8.5.2025 kello 9.10 muokattu: tarkennettu lausetta, mitä jätevedenpuhdistamolla vedestä puhdistetaan sekä tarkennettu tekoälytiivistelmän lauseita.