Ganna Teslenko, 39, ja Oswald Ukobizaba, 41, kyselevät simulaatioharjoituksessa Julia-nuken vointia. Julia on tullut sairaalaan sydänvaivojen vuoksi. Yhtäkkiä tilanne muuttuu: Julia saa kammiovärinän ja alkaa pitkä elvytys.
Sekä Teslenko että Ukobizaba työskentelevät Suomessa tällä hetkellä lähihoitajina, mutta molemmat haluaisivat tehdä sitä työtä, johon he ovat alunperin kotimaissaan valmistuneet.
– Haluan auttaa ihmisiä mahdollisimman paljon, sanoo Ukrainan Harkovasta 17 vuotta sitten Suomeen muuttanut Teslenko. Hän asuu Alavudella ja on ehtinyt toimia Suomessa maatalouslomittajana, hoiva-avustajana ja lähihoitajana.
Espoossa asuva Oswald Ukobizaba muutti yli kymmenen vuotta sitten Ruandasta Suomeen.
– Sairaanhoitajana pystyn tekemään mitä osaan ja voin palvella suomalaista yhteiskuntaa niin kuin autoin kotimaanikin kansalaisia.
Tavoitteena pätevöityminen
EU- ja ETA-maiden ulkopuolella opintonsa suorittaneiden, Suomeen syystä tai toisesta tulleiden sairaanhoitajien, pitää pätevöityä sairaanhoitajiksi myös Suomessa.
Siksi nyt rakennetaan mallia, jolla sairaanhoitajien osaamista arvioidaan ja varmistetaan sekä kehitetään osaamispalveluita. Mallia myös pilotoidaan käytännössä.
Tammikuussa 2024 alkaneessa työskentelyssä ovat mukana kaikki Suomen ammattikorkeakoulut.
Koulutukseen haki yli 800 henkilöä, joista noin 260 hyväksyttiin. Seinäjoen ammattikorkeakoulussa opiskelijoita on yksitoista, Vaasassa seitsemän ja Kokkolassa Centriassa neljä.
– He ovat omissa maissaan valmiita sairaanhoitajia, muistuttaa Seinäjoen ammattikorkeakoulussa SAILA- eli sairaanhoitajien laillistumisväylä -hanketta vetävä projektipäällikkö Meri Matala-aho.
Valvira edellyttää, että sairaanhoitajaksi pätevöityvien on suoritettava pakolliset opinnot muun muassa lääkehoidossa, kliinisessä hoitotyössä, sosiaali- ja terveyspalvelujärjestemässä sekä lainsäädännössä.
Opintojen erot paikataan
Yhteisten opintojen lisäksi kaikille opiskelijoille laaditaan henkilökohtaiset opintosuunnitelmat, joilla aiempia opintoja täydennetään.
– Se on lähinnä käytännön harjoittelua. Esimerkiksi joissain maissa ei koulutuksessa ole ikääntyvien tai mielenterveyshoitotyön harjoittelua ollenkaan, ja silloin opiskelijat täydentävät osaamistaan niillä harjoitteluilla, Meri Matala-aho sanoo.
Myös hoitotyössä käytettävä tekniikka voi eri maissa olla erilaista.
Teslenko ja Ukobizaba kehuvat suomalaista sairaanhoitoa tasokkaaksi. Ero molempien kotimaihin on suuri.
– Kyllä Ukrainassakin potilaat saavat apua, mutta Suomessa hoito on korkeatasoista. Hoitovälineet ja lääkkeet ovat tehokkaampia kuin meidän maassa, Ganna Teslenko sanoo.
– Tarkkaavaisuus ja vastuullisuus ovat Suomessa korkealla tasolla. Työssä sairaanhoitajilla on oma roolinsa ja lääkäreillä omansa, Oswald Ukobizaba lisää.
Uusi ryhmä jo toiveissa
Osalla opiskelijoista on tiedossa jo työpaikka.
Matala-ahon mukaan työnantajien suhtautuminen laillistumista suorittaviin opiskelijoihin on ollut hyvää.
EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulleet opiskelijat tuovat työelämään myös kielitaitonsa eli kielet, joita Suomessa ei ehkä muuten niin osattaisi.
– Meillä on kansainvälisiä potilaita, jolloin on tietysti tärkeää, että on myös kansainvälisiä hoitajia, jotka voivat joissain tilanteissa toimia vaikka tulkkeina, Matala-aho sanoo.
Opiskelijoiden on tarkoitus saada laillistamisväylän täydentävät opinnnot valmiiksi vuoden loppuun mennessä, viimeiset koulutukset ovat syyskuussa. Vuoden loppuun mennessä pitäisi olla olemassa myös valtakunnallinen toimintamalli siitä, miten laillistamisväylä jatkossa toteutetaan.
SAILA-hanketta rahoittavat OKM ja JOTPA yhteensä 2,7 miljoonalla eurolla.
SeAMKissa toivotaan, että seuraava sairaanhoitajaryhmä voisi aloittaa opiskelun jo alkuvuodesta 2026.