Syyskuisena lauantai-iltana viime vuonna Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien (KT) silloinen toimitusjohtaja Markku Jalonen oli huolissaan.
Vähän ennen puolta yötä hän viestitti silloiselle työministerille Arto Satoselle (kok.).
– Täytyy tukkia Tehyn ja Superin mahdollisuus suoraan vaarantaa suomalaisten henki ja terveys, Jalonen kirjoitti.
Suojelutyölakia valmisteleva työryhmä oli edellisenä päivänä aloittanut työnsä. Työnantajapuolella oli kova tarve vaikuttaa lain muotoiluihin.
Jalonen viittasi viestissään vuoteen 2022. Tuolloin hoitajajärjestöt Tehy ja Super kertoivat, etteivät ne aikoisi antaa kansalaisten hengen ja terveyden turvaamiseksi tarkoitettua suojelutyötä ilmoittamiensa lakkojen ajaksi edes sairaaloiden teho-osastoille.
Ministerin vastaus saapui sunnuntaina puolilta päivin. Satonen tiesi tarkalleen, mistä Jalonen puhui.
– Joo tiedän tilanteen. Siitä on tulossa juridisesti hankala harjoitus, vaikka tahtotila on täysin selvä, ministeri kirjoitti.
Satosen mukaan olisi hyvä, jos KT:n juristi kävisi asiaa läpi ministerin erityisavustajan kanssa.
– On hyvä varmaan käydä ihan sanamuotoja läpi, Satonen kirjoitti.
– Kiitos Arto! Edetään näin, Jalonen vastasi.
Tiedot käyvät ilmi Ylen tietopyynnöllä saamista sähköposteista. Lainvalmistelu on saanut poikkeuksellista julkisuutta, kun hoitajaliitto Tehy teki asiasta huhtikuussa rikosilmoituksen.
Tehy on pyytänyt poliisia selvittämään, ovatko työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) virkamiehet syyllistyneet lain valmistelussa virkarikoksiin. Poliisi on aloittanut asiassa esiselvityksen.
Ylen saamat sähköpostit paljastavat lisää siitä, miten lainvalmistelu suojelutyöstä on kulisseissa edennyt.
Tehy kutsui lainvalmistelua farssiksi ja ala-arvoiseksi
Suojelutyölainsäännön tarkoitus on turvata kriittinen työ työtaistelutilanteessa.
Uudistusta varten perustettu työryhmä sai työnsä päätökseen ristiriitaisissa tunnelmissa.
Sekä työnantaja- että työntekijäpuoli jättivät mietintöön eriäviä mielipiteitä. Suomessa työmarkkinauudistukset valmistellaan kolmikantaisesti, eli valmisteluun osallistuvat virkamiesten lisäksi keskeisten työmarkkinajärjestöjen edustajat.
Työntekijäpuoli oli hyvin huolissaan siitä, että laista oli tulossa paljon laajempi kuin oli ajateltu.
– Lainsäädäntöhanke on laajentunut koskemaan koko työmarkkinakenttää ja myös muita oikeushyviä kuin henkeä ja terveyttä, Palkansaajakeskusjärjestöt kirjoittivat.
Työnantajia edustavat Suomen yrittäjät, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ja Elinkeinoelämän keskusliitto ja KT taas harmittelivat eriävissä mielipiteissään hätätyötä koskevien kirjausten puuttumista.
Hätätyötä ei selvitetty ryhmän työn aikana, eikä siihen otettu kantaa.
Hätätyö antaa oikeuden jättää noudattamatta muun muassa työaikalaissa säädettyjä lepoaikoja ja työajan enimmäismäärää. Nykyisen lain mukaan työnantaja voi määrätä työntekijän tekemään hätätyötä vain ennalta-arvaamattomassa poikkeustilanteessa.
Kolmikantaisen valmistelun tarkoituksena on osapuolten kuuleminen, mutta ex-työministeri Arto Satonen on itse sanonut hallituksen vieneen työmarkkinajärjestöiltä ”veto-oikeuden” työlainsäädännön muutoksiin.
Näyttää siltä, että erityisesti työnantajaleirin vaatimuksia on ministeriössä kyllä kuultu – ja varsin herkällä korvalla.
Valmistelu jatkui ”epävirallisissa” merkeissä
Tammikuun lopulla Suomen Yrittäjien asiantuntija Albert Mäkelä lähestyi sähköpostilla silloisen työministeri Satosen erityisavustajaa Jaakko Aromaata.
Lakiluonnoksen lausuntokierros oli päättynyt jo kuukausi sitten, mutta nyt TEM oli kutsunut suojelutyölakia valmistelleen työryhmän ”epävirallisiin jatkovalmisteluihin”.
Kutsun mukaan tarkoituksena oli käsitellä ainakin hätätyöhön liittyviä kysymyksiä, muun muassa työaikalain täsmentämistä.
Suomen Yrittäjät oli kuullut, että aiheesta oli annettu virkamiehille poliittista ohjausta ja tahtoi tietää, mihin suuntaan esitystä tahdottiin poliittisella puolella viedä.
– Mielelläni kuulisin teidän ajattelua, niin osataan sitten toimia työryhmässä fiksusti, Mäkelä kirjoitti.
Sähköpostiviesteistä käy ilmi, että epävirallisia kokouksia järjestettiin helmikuussa ainakin kolme.
Osapuolten tavattua kahdesti Tehyn juristi Jarkko Pehkonen lähetti viestin nimettömäksi jääneelle työ- ja elinkeinoministeriön edustajalle.
– TEM:n virkamiehet ovat toistuvasti ilmoittaneet vastauksena työnantajapuolen edustajien jo tuolloin esittämiin vaatimuksiin hätätyön perusteiden muuttamisesta, että työaikalain hätätyösäännöksiä ei olla muuttamassa. Nyt ilmoititte eilen, että nämä työryhmätyön päättymisen ja lausuntokierroksen jälkeiset aikomukset työaikalain avaamiseen ovat johtuneet ministeriön poliittisen johdon päätöksistä, Pehkonen kirjoitti ja jatkoi:
– Se ei muuta mitään siitä, miten asiattomalla tavalla tämä esitys on nyt valmisteltu. Lainvalmistelu on ollut tältä hätätyön valmistelun osalta farssi, ja täysin ala-arvoista.
Ministerin erityisavustaja oli harmissaan
Kolmannessa 11. helmikuuta pidetyssä kokouksessa oli työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Nico Steinerin lähettämän kokouskutsun mukaan tarkoitus keskustella hätätyöproblematiikasta, mutta ”ehkä ilman säännösehdotusta”.
Samana iltana Suomen yrittäjien Mäkelän ja työministeri Satosen erityisavustaja Aromaan viestienvaihto jatkui, jolloin Mäkelä kirjoitti:
– Kuten varmasti olet tietoinen, keskustelu koski hätätyötä siltä pohjalta, että virkamiehet olivat ryhtyneet peruuttelemaan viime viikolla käsitellystä (3.2.2025 päivätystä) pykäläluonnoksesta.
Mäkelän viestistä välittyy tyytymättömyys suunnanmuutokseen.
– Nicon kertoman mukaan virkamiehet olivat saaneet ”työryhmän jäseneltä” palautetta jatkovalmistelusta, ja toki viime viikon kokouksessa palkansaajapuoli antoi sanallista runtua ihan urakalla, hän kirjoitti.
Ongelma liittyy työaikalakiin, jonka perusteella on Suomen yrittäjien Mäkelän mukaan ”epäselvää” milloin hätätyötä voidaan käyttää.
– Nyt virkamiesten ajattelu tuntui lähtevän siitä, että vain henki ja terveys olisivat sellaisia oikeushyviä, joiden vuoksi hätätyötä voitaisiin käyttää, Mäkelä harmitteli.
Mäkelä kirjoitti, että hätätyöstä olisi tärkeää saada viimesijainen instrumentti suojelutyötä koskevaan lakiin kirjattujen oikeushyvien turvaamiselle.
– Tässä on sinulle tuskin mitään kovin suurta uutta, mutta ajattelin, että hyvä tuoda näitä kuitenkin tietoosi. Yt. Albert, Mäkelä päätti.
Viisitoista minuuttia myöhemmin Aromaa vastasi.
– Moi Albert, kiitos katsauksesta. Olen hyvin tietoinen ja harmissani, että tällainen uusi veivaus on nyt otettu pöydälle. Se on huono ratkaisu, Aromaa kirjoitti.
”Mistäköhän tässä nyt on kyse?”
Kuukausi myöhemmin työryhmän jäsenten sähköpostilaatikkoon kilahti uusi viesti.
Ministeriön virkamies ilmoitti lakia valmistelleen työryhmän jäsenille, että hallituksen esitys annetaan eduskunnalle.
Viestin mukaan esitykseen ”ei ole tehty merkittäviä sisällöllisiä muutoksia arviointineuvoston käsittelyn jälkeen” ja ”hätätyön käyttöala on pysynyt yhtä suppeana kuin aikaisemmassa versiossa”.
Viestissä kuitenkin todetaan, että hätätyötä koskeva säännös on siirretty työriitalaista työaikalakiin.
Alle tunnin kuluttua toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n edunvalvontajohtaja Minna Ahtiainen vastasi viestiin.
– Työaikalain avaaminen ilman, että pykälämuotoiluja ei ole käsitelty parttien kanssa ei ole kolmikantaista valmistelua. Lisäksi arviointineuvostolle toimitettuun versioon nähden uuden lain avaaminen on merkittävä muutos esitykseen, jonka vaikutuksia ei ole arvioitu ja arviointineuvosto ei ole voinut niitä arvioida. Mistähän tässä on nyt kyse? Ahtiainen kirjoitti.
Hetken kuluttua hallitusneuvos Nico Steiner vastaa Ahtiaiselle ja painottaa kyseessä olevan puhtaasti ”sääntelyn teknistä sijoituspaikkaa koskeva ratkaisu”.
STTK:n Ahtiaista vastaus ei tyydyttänyt ja hän penäsi vastausta siihen, miksi asiaa ei ole valmisteltu kolmikantaisesti.
– Tässä ei ole kyse pelkästään teknisistä kysymyksistä, Ahtiainen kirjoitti.
Oppositio on jättänyt valmistelusta eriävän mielipiteen
Hallituksen esitys annettiin eduskunnalle 13. maaliskuuta. Mietinnön laista tehneen työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lisäksi laki lähetettiin lausuntoa varten sosiaali- ja terveysvaliokuntaan sekä perustuslakivaliokuntaan.
Muun muassa STT:n tietojen mukaan ex-ministeri Satonen voisi olla siirtymässä samaisen keskeisten työelämämuutosten mietintövaliokunnan puheenjohtajaksi.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta kiinnitti lausunnossaan huomiota hätätyöpykälän putkahtamiseen lakiin.
Valiokunta totesi lausunnossaan, että hätätyötä koskevat säännösehdotukset lisättiin esitykseen lausuntokierroksen jälkeen ja ilman asianmukaista kuulemista ja kolmikantavalmistelua.
Lopullisen mietinnön laista tehnyt työelämä- ja tasa-arvovaliokunta sai työnsä valmiiksi viime perjantaina. Valiokunta päätyi muun muassa täsmentämään perustuslakivaliokunnan laajana ja liian väljänä pitämää listaa siitä, millaisten toimien turvaamiseksi työnantaja saa teettää hätä- ja suojelutyötä.
Oppositio on yrittänyt viime metreille asti laittaa kapuloita rattaisiin lakihankkeen etenemisen kanssa.
SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton edustajat jättivät mietintöön eriävän mielipiteen, jossa esittävät koko lain hylkäämistä. Keskusta taas katsoo, että pelkän hätätyötä koskevan lakiehdotuksen hylkääminen riittäisi.
Kirjaus hätätyöstä päätyi siis lopulta hallituksen esitykseen monien värikkäiden vaiheiden kautta.
Seuraavaksi eduskunta äänestää laista.